Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
la 12. – ke 30.8. Wilho Sipilän Sali
1900-luvun pappilainteriööri
<Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulun yksi huone on sisustettu 1900-luvun alun pappilan salin interiööriksi.

Vuosina 1902-1917 Mynämäen Kirkkoherrana ja lääninrovastina, toimi Frans Wilho Sipilä. Tuona aikana he asuivat Mynämäen pappilassa.

Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu
os. keskuskatu 19
23100 Mynämäki

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa pääsy

------
la 12. – ke 30.8. Pappila, Kirkko ja Maisema
Lauri Sipilä- Sulho Sipilä- Greta Hällfors-Sipilä
<Taidenäyttelyssä esillä Lauri Sipilän, Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilän taideteoksia.

Paikkana Kulttuuritalo Vanha Yhteiskoulu ja Mynämen Kirjasto.

Näyttely avoinna:
ma-to 12-19
pe 10-16
la 10-14
su suljettu

Vapaa Pääsy

------
la 12.8. Wirmo-Seura Ry Laurin Markkinoilla
<Wirmo-Seura Ry:llä on Laurin markkinoiden aikaan torilla monipuolista ohjelmaa.

mm.

Maalaisten tori
Paikallisia yhdistyksiä

Lisäksi:
Wirmo-Seura Ry myy omia tuotteitaan:
mm. kotiseutufilmejä, kahvia ja pullaa ja suosittuja Mynämäki pipareita.

Kivimakasiinilla on esillä Vaku:n taiteilijoiden viime talven aikana tehtyjä maalauksia.

Varaa oma myyntipaikkasi:
050 0594659/ Pekka Laaksonen

Lastenkirppiksestä vastaa:
050 5660677/ Marja Virpi

------
su 13.8. 10:00 Kotiseutukirkko ja kirkkokahvit
<Aloitamme jumalanpalveluksella Mynämäen kirkossa klo:10:00.
Jumalanpalveluksen jälkeen siirrymme Kulttuuritalo Vanhaan Yhteiskouluun, jossa Wilho Sipilän salin esittely ja kirkkokahvit.

Tervetuloa!

------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
Pitäjänpuku

MynämäkipukuMYNÄMÄEN PITÄJÄNPUVUN KUVAUS

 

Tausta

Ajatus Mynämäen pitäjänpuvun valmistamisesta yhtenä tärkeänä tavoitteena virisi heti Mynämäen kotiseutuyhdistyksen uudelleen perustamiskokouksessa vuoden 2001 syksyllä. Aineiston kerääminen alkoi ja sen pohjalta syntyi ensimmäisenä yhteistyössä Lounais-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksen ja kunnan kulttuuritoimen kanssa museo- ja muiden kohteiden esittelijälle tarkoitettu puku.

Helmikuussa 2006 valmistunut Mynämäen pitäjänpuku syntyi osana Wirmo-Seuran Perinne talteen ja esille –hanketta. Hankkeen on mahdollistanut Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Kolmen ajan rannikon -kehittämisohjelmastaan. Sen kautta rahoitukseen ovat osallistuneet Varsinais-Suomen TE-keskuksen maaseutuosasto, EU, Mynämäen kunta. Wirmo-Seuran oman rahoituksen ovat tehneet mahdollisiksi yksityiset tukijat ja lukuisat talkoolaiset.

Perinne talteen -hanke mahdollisti puvun suunnittelun käynnistymisen todenteolla vuoden 2004 syksyllä. Aineistoa etsittiin lehtikirjoituksen avulla. Esikuvia puvun kankaalle ja paidan ja esiliinan koristekuvioille löytyikin 1900-luvun alkupuolelta säilyneistä vaatekappaleista. Myös paidan hiuslaskokset ja tröijyn hihansuun muoto ovat lähtöisin 1800-luvulta olevasta vihkipuvun yläosan mallista.

Pukua on ollut suunnittelemassa Wirmo-Seuran pukutoimikunta, johon ovat kuuluneet Marjatta Vuoristo, Viktoria Kulmala, Annikki Valtanen, Marja Virpi ja Kari Ahtiainen. Toteutuksessa on ollut mukana vaatetusalan artenomi Hanna Vänni ja Mynämäen seudun kansalaisopiston käsityöopettaja Kristiina Aaltonen.

Kuvaus

Mynämäen pitäjän pukuun kuuluu hame, takki eli tröijy, paita ja esiliina. Lisäksi voi valmistaa liivin, taskun, päähineen ja hartiasaalin.

Puvun värit heijastelevat Mynämäen kunnan luontoa. Päävärinä on tumma metsänvihreä, hameessa raidat ovat kypsän viljan keltaiset, syksyn ruskan oranssit ja kynnetyn maan mustat. Takki eli tröijy ja liivi ovat vihreät.

Puvun koristeena voi käyttää Wirmo-kotiseutukorun riipusta tai rintaneulaa. Puvun kanssa käytetään tummia, mielellään mustia kenkiä.

Kangas

Loimi on mustaa puuvillalankaa TEX 36X2. Leveys: 100-110cm. Luotuna 1204/l-1324/l. Kaide: 60/2. Sidos on 4-vartinen kudepomsi. Kude on Tekstiiliteollisuus Oy:n Fårö karstavillalankaa TEX 165 100 % villaa. Väreinä ovat vihreä no 1751, luonnonmusta no 1020, keltainen no 1172 ja oranssi no 1123.

Langan menekki hameessa on vihreää 640g, mustaa 220g, oljenväristä 120g, oranssia 15g, kun kangasta kudotaan tarvittavat 2,8m. Takkiin eli tröijyyn kangasta kudotaan 2,5m, jolloin vihreää lankaa menee 950g. Liivissä langan menekki on 450g ja kangasta kudotaan 1,2m.

Hame

Hame on pitkä, n. 5cm lattiasta. Hameen väljyys kootaan vyötärölle laskoksin siten, että oranssi-musta raitaryhmä jää laskoksen päälle.

Vyötärökaitale on kapea, valmis leveys on n. 2cm.

Takki eli tröijy

Tröijy on malliltaan vartaloa myötäilevä. Vyötäröllä ja keskitakana on sauma, helmaosa on kellotettu ja takana on vastalaskos.

Tröijy on kaulukseton; pääntie on avonainen, josta paidan laskokset näkyvät kauniisti.

Puffihihat kapenevat käsivarren myötäisiksi ja hihansuissa selkäpuolella on pieni kolmio alaspäin (kolmion kärki asettuu nimettömän kohdalle). Hihan syötösvara kootaan olalle neljälle 3 cm:n syvyiselle laskokselle, jotka asettuvat keskikohdan kummallekin puolelle.

Edessä on tiheä (n. 3 cm:n välein), vyötärölle saakka ulottuva hakaskiinnitys. Tröijy on vuoritettu.

Paita

Paitakangas on valkoista puuvillaa, pellavaa tai puolipellavaa. Paidan pituus on n. 65cm, mutta sen voi jatkaa alushameeksi. Paidassa on pieni pystykaulus ja piilonapitus.

Miehustakappaleissa on koristeena hiuslaskoksia, jotka ommellaan kaavamerkkien mukaisesti. Hiuslaskoksia on kokonumeroissa 38-44 viisi ja kokonumeroissa 46-52 kuusi napitusvaran molemmin puolin.

Paidan hihat ovat pitkät ja kapeat. Kauluksessa ja hihansuissa on koristeena ketjuvirkkausta, joista on erilliset mallipiirrokset. Virkkauslankana käytetään Fincan helmilankaa no. 12 (tummanvihreä) tai muuta vastaavaa lankaa.

Esiliina

Esiliina ommellaan samasta kankaasta kuin paitakin. Se on 5-10cm hametta lyhyempi ja leveys on 60-75cm. Vyötäröllä leveys on 35-50cm ja ylimääräinen leveys kootaan pieninä laskoksina keskikohdan molemmin puolin.

Vyötärökaitale on kapea, n. 1,5cm.

Helmassa on ketjuvirkkauskirjonta (sama kuin hihansuissa) ja se alkaa n. 2 cm päärmeen yläpuolelta. Päärme on kaksinkertainen, 5cm leveä.

Lisäosat

Liivi on samanmallinen kuin tröijykin.

Tasku ommellaan pukukankaasta tai se voi myös olla piilotasku hameen saumassa.

Pukuun suunniteltiin myös tasareunainen päähine.

Hartiasaali kudotaan paksummista langoista puvun väreillä.

Muuta

Puvusta on tehty tuotekuvat ja viivapiirrokset. Paidasta ja tröijystä on sarjottu kaavat kokonumeroihin 38-52.

Kankaasta on kudottu mallitilkut ja langoista on näytteet. Ketjuvirkkauskuvioista on erilliset mallit.

Pitäjänpuku - miesten liiviMiesten liivi

Pystyraitainen (sama kuin naisten hamekangas), jossa sekä etu- että takakappaleet ovat käsinkudottua kangasta. Vuorina on teollisesti valmistettu pellava. Liivissä on kaulus, kaitaletaskut, muotoleikkaukset helmassa sekä edessä että takana. Nappeina on yksivärisellä vihreällä kankaalla päällystetyt napit.

Miesten malliliivi valmistui kesällä 2007 

(Miesten liivin teksti ja kuvaus alla linkissä mainitulta sivustolta)

Linkki: Designompelimo Hanna Vänni

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky