Artikkelit


Kaikki vieraskynäartikkelit aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.

  • Juha Hyrskyn puhe uusille ylioppilaille

    Hyvät uudet ylioppilaat, heidän taustajoukkonsa, opettajat ja muu henkilökunta Me riemuylioppilaat tuomme teille viestin menneisyydestä. Mukanamme on kaksi luokanvalvojaammekin, meitä vain muutamaa vuotta vanhemmat Sirkka Krappala ja Suso Heinistö, mahtavaa nähdä teidätkin. Tuomme viestin ajasta ennen kännyköitä, internettiä, snapchattiä ja rapmusiikkia. 50 vuotta sitten me riemuylioppilaat saimme lakkimme tässä samassa tilassa, ja jos meille olisi…

    Lue koko kirjoitus


  • Missä on minun yhteisöni?

    Palaan ajatuksissani seitsemän vuoden takaiseen joulukuiseen aamuhetkeen, itsenäisyyspäivää edeltäneeseen aamun. Aamukahvi kupissa, sanomalehti luettavana ja radiosta toivotetaan hyvää huomenta. Kuuluttaja kertoo, että tänään nautitaan työpaikoilla aamukahvit 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Yhteiset aamukahvit työpaikalla, niin kuin meillä työvuosinani  Huolinkoulussa aina tehtiin. Henkilökunta kokoontui aamukahvihetkeen virittäytyäkseen yhteistä päivää ja tehtäviä varten. Huomaan olevani närkästynyt, jopa kateellinen. Missä ovat…

    Lue koko kirjoitus


  • Virmo ja Virokannas sanojen taustaa

    Virmo on Mynämäen vanha Ruotsinkielinen nimi, alkuaan todennäköisesti myöskin Suomen- kielinenkin, jonka alkuperästä ei tiedetä.    Mikael Agricolan epäjumalien luettelossa mainitaan yhtenä Virokannas, josta nimestä on monia teorioita ja muunnoksia.  Kansanrunoissa ja muinaissuomalaisissa loitsuissa Virokannas kauran kasvattaja nimestä esiintyy monia eri versioita kuten Virokanto, Visakanta, Viinikanto, Vierokanto, Tinkanta.   Virokannas mainitaan Kalevalassakin ”ison härän tapossa” 20. runossa…

    Lue koko kirjoitus


  • Pääsiäinen

    Pääsiäisen ajankohta on vähän niin kuin Suomen talviolot; vuosittain vaihteleva. Sääolosuhteiden vaihtelevuuden ennustaminen on kenties kuitenkin vaikeampaa kuin pääsiäisen ajankohta, sillä se tiedetään varmuudella, että pääsiäispäivä joka vuosi koittaa aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Joka tapauksessa pääsiäisen ajankohta siis vaihtelee. Vuonna 325 Mynämäessä ei vielä tiedetty kristitystä pääsiäisestä, mutta Rooman valtakunnan vaikutus kyllä…

    Lue koko kirjoitus


  • Vanhanajan joulu

    Vanhanaikainen joulu Iäkäs isoäitini totesi tänään keskustellessamme: tulisipa vanhanaikainen joulu, hän tarkoitti vanhanaikaisella lumen ja pakkasen täytteistä joulua kirkkaan tähtitaivaan alla. Itselleni kommentti herätti syvemmän kysymyksen mitä on vahanaikainen joulu? Mietin asiaa ja mielikuvituksessani kuvittelin lämpöisen tuvan, jonka lämmöstä reellä lähdetään joulukirkkoon korkeiden nietosten täyttämän maiseman läpi ja hiljennytään kynttilöiden ääreen. Joulupuuroa keitellään aamuvarhain puuhellan…

    Lue koko kirjoitus


  • Eino Tuomola ja Jokisivun posti

    Olin aloittanut syksyllä 1949 keskikoulun Mynämäen Yhteiskoulussa. Talven tultua jouduin usein koulumatkallani turvautumaan kello seitsemältä Kivikylästä lähteneen linja-auton kyytiin. Jos yöllä oli tuiskunnut kylätien lunta täyteen, oli autolla suuria vaikeuksia päästä läpi. Muistan automatkan tuolla 10 kilometrin taipaleella pahimmillaan kestäneen kaksi tuntia. Sitä oli kirkonkylän opettajien vaikea uskoa. Linja-auton valokeilassa näkyivät kinoksissa vain yhdet jäljet.…

    Lue koko kirjoitus


  • Mynämäen katollinen kirkko

    Emerituspiispa Kaarlo Kalliala totesi vuonna 2018 Mynämäen seurakuntaan toimitetun piispantarkastuksen yhteydessä, että meillä ilmeisesti on ja tulee jatkossakin olemaan katollinen kirkko. Sanaleikki havainnollisti hienolla tavalla, että kirkko on moniulotteinen todellisuus. Mynämäen seurakunta on valinnut paanukaton pääkirkkonsa tulevaksikin katoksi. Se viestittää symbolisesti menneisyydestä ja luo samalla katsetta kohti tulevaisuutta. Paanujen valinta viestii tahdosta säilyttää perinteitä, mutta…

    Lue koko kirjoitus


  • Matka-hawannoita

    Digitaalisessa sanomalehtiarkistossa vierähtää hetki jos toinenkin kun sinne tietokoneen välityksellä pistäytyy. Paikallishistorian harrastajalle sieltä löytyy jo unohtuneita tapahtumia ja asioita, joista ei historiateoksissa ole mainintaa. Sukututkijakin voi siellä tehdä löytöjä. Poimin tähän kaksi Mynämäkeen liittyvää artikkelia vuodelta 1862. Matkakertomuksessa hämmästellään metsäpalon jälkiä ja kärsitään yllättävästä meluongelmasta. Mynämäen suurpalosta puhutaan vieläkin, mutta kuka muistaa Tiuvaisten palon?…

    Lue koko kirjoitus


  • Astu sisälle Joulun tarinaan

    ”Ja jälleen kerran joulu saapuu meille. Nyt loista, hento liekki kirkkaana. Tuo, seimen Lapsi, lohtu särkyneille. On lähellämme valon maailma.” Näin lauletaan Anna-Mari Kaskisen sanoittamassa joululaulussa. Kuka on tuo laulussa mainittu seimen Lapsi? Jouluseimi eli seimiasetelma on jouluevankeliumin hahmoista rakennettu asetelma, jossa seimen äärellä Jeesus-lapsen ympärillä on Joosef ja Maria, paimenia, itämaan tietäjiä ja tallin…

    Lue koko kirjoitus


  • Sata vuotta Tarton rauhasta

    Koronasyksyn keskellä lähestyy  Tarton rauhansopimuksen 100-vuotismerkkipäivä, jonka Suomi näyttää sivuuttavan hiljaisesti. En tiedä yhtään juhlaa tai vähintään seminaaria, joka olisi järjestetty vuosipäivän johdosta. Ehkä en ole vain sellaista huomannut. Sata vuotta sitten 14.10. Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat Tartossa keskinäisen rauhan. Paikkana oli Viron ylioppilaiden seuran talo. Allekirjoittajina olivat esim. J.K.Paasikivi, Väinö Tanner, Rudolf Walden ja…

    Lue koko kirjoitus