Aprillipäivänä tuli kuluneeksi 46 vuotta siitä, kun muuan päijäthämäläinen 25-vuotias maalaispoika aloitti työt Mynämäen kunnansihteerinä. Huhtikuu alkoi tuolloin sopivasti maanantaipäivällä, joten pääsin sopivasti viikon alusta työrytmiin kiinni. Olin lauantaina saapunut uuteen kotipitäjääni tavaroineni Sysmästä Tampereen ja Loimaan kautta. Loimaalta oli matkaan otettu silloinen morsiameni katsastamaan mahdollista tulevaa kotia. Kunnansihteerin asunto oli 3 huonetta ja keittiö…

Lue koko kirjoitus

Hyvät sotiemme veteraanit, lotat, kaatuneitten omaiset, arvoisa juhlayleisö! Talvisota on ollut vaativin selviytymishaaste itsenäisyyteemme historiassa. Nuoren tasavallan itsenäisyyden menettäminen oli näet lähellä, kansan henkinen selkäranka oli koetteilla, olimme kansana yksin ja ulkovallat vain odottivat  loppumme lähestymistä. Kansojen katsomossa oli runsaasti ulkomaista väkeä, kentällä pelkästään suomalaiset ja venäläiset. Kansalaisten yhteenkuuluvuus oli samanaikaisesti maassamme  huipussaan, puolustustahto  korkealla…

Lue koko kirjoitus

Moottoriajoneuvoasetusta oli 1950-luvun lopulla uusittu niin, että autokoulun alkuopetus voitiin antaa myös maaseudulla. Niinpä Turun Autokaupan Autokoulu haki lääninhallitukselta luvan ja aloitti tiistaina 11. maaliskuuta 1958 teoriaopetuksen Mynämäen silloisessa VPK:n talossa. Se oli luultavasti Mynämäen ensimmäinen autokoulu. ”Teoreettinen opetus tehostetaan opetusfilmeillä, opetusrainoilla ja kuvaheijastinkoneella”, mainostettiin. Tämän kirjoittaja osallistui tuolle ensimmäiselle kurssille. Olin 19-vuotias. Kurssista vastasi…

Lue koko kirjoitus

Mynämäen Rotaryklubissa virisi alkuvuodesta 2019 keskustelu ajatuksista ja ideoista miten elävöittää Mynämäen keskustan ilmettä Joulunalusaikaan, jolloin loppusyksyn kaamos ei ole vielä vaihtunut talveksi. Asiaa pohtimaan ja suunnitelmia valmistelemaan perustettiin työryhmä Arja Kitola, Hanna Vänni, Leena Gustafsson, Pasi Heino ja Jukka Gustafsson. Ideoita ja ajatuksia oli paljon ja ne todettiin kaikki toteuttamiskelpoisiksi, mutta ei tietenkään  saman…

Lue koko kirjoitus

Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin  8.-11.8.2019 Tuusulassa. Perjantaina 9.8. pidetyssä vuosikokouksessa vahvistettiin tulevien vuosien strategia. Tärkeänä pidetään edelleen asukkaiden osallisuuden tukemista ja monikulttuurisen Suomen merkitystä tulevaisuuden kotiseututyössä. Suomea, kotipaikkaamme eivät enää asuta ainoastaan tutunoloiset, syntyperäiset suomalaiset. On tärkeätä muistaa, että kaikilla Suomea asuttavilla ihmisillä on oikeus kotiseutuun.  Toimivan, nykyaikaisen kotiseututyön tulee ottaa huomioon kaikki kotiseudun asukkaat. Se…

Lue koko kirjoitus

Evankeliumi Mark. 16: 14-20 Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla. Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko,…

Lue koko kirjoitus

Wirmo-Seuran syyskokouksessa viime marraskuussa professori Ritva-Liisa Pitkänen esitelmöi Mynämäen alueen paikallisnimistä. Hän totesi Laajoen alajuoksua mainitun myös Pyhäjoeksi. Olin joskus pikkupoikana kuullut vanhempien ihmisten kertovan, että Laajoen vanha nimi olisi ollut Pyhäjoki. Kommentoin professori Pitkäselle, että joki kyllä ylempääkin on ollut Pyhäjoki. Todistelin väitettäni sillä, että Laajoen yli johtava Rauman tien silta on Pyheensilta ja…

Lue koko kirjoitus

Tässä kirjoituksessa kerron hieman isoäitini muistelmia Karjala Tl:n Haankylän kylän arkielämästä. Isoäitini kotitila oli Haankylän Vesola, joka on lohkaistu 1911 Haankylän ikivanhasta kantatalosta Färikkälästä(myöh. Väärikkälä). Isoäitini on syntynyt 1920- luvulla. Hänen vanhempansa pitivät ensiksi kauppaa Vehmalaisten kylässä, teiden risteyksessä. Rakennus on yhä pystyssä ja on mansardikattoinen vanha hirsitalo. Vesolan he ostivat kun kaupan pito pula-aikana…

Lue koko kirjoitus

Olen miettinyt, kuinka kauan vietämme joulua perinteellisin tavoin. Monet perinteet ovat säilyneet ja pitäneet  pintansa joulun vietossa. Tavat voivat  säilyä, mutta selitykset ja taustat tavalle voivat  jäädä tuntemattomaksi. Siksi tarvitsemme  viettotapojen ympärille myös kerrontaa ja tietoa. Niinpä joulukuvaelma olisi puutteellinen, jos näkisimme  paimenet  puhumattomina, enkelit laulamattomina  eikä yhtään  tähteä näkyisi missään. Joulukuvaelmaa katseleva juhlaväki kirkossa…

Lue koko kirjoitus

Tälläkin palstalla sekä Wirmolaisessa on kerrottu paikkakunnan tunnetuista lentopioneereista Lasse Hattisesta ja Pentti Kyrölästä. Haluan lisätä tähän joukkoon vielä Mietoisten Antikkalan Haijalasta kotoisin olevan pikkuserkkuni Hannes Haijalan (*4.12.1896), Suomen ensimmäisen lentomestarin. Nimitys tapahtui vuonna 1925, jolloin hänellä oli takanaan silloisissa oloissa mittavat tuhat lentotuntia ja mm. Suomen ensimmäisen matkalentokilpailun voitto. (Haijalasta voit lukea lisää v:n…

Lue koko kirjoitus