Vuodesta 1943 kylässä asuneena, (poikkeuksena muutama lukukausi) olen koonnut oman ja iäkkäiden asukkaiden muistikuvien perusteella kerrontaa Salavaisten kylän ja kyläläisten elämästä. Muistelot julkaistaan neljässä osassa. OSA 4 Traktorikanta uusiutuu kylällä ja erikoistumista etsittiin Hemmilässä ja Talolassa olivat ensimmäiset kovapyöräiset Ford-traktorit  hankittu 1950-luvun vaihteessa. Ne pitivät kulkiessaan kovaa meteliä, lapsena niitä pelkäsin. Ensimmäinen kumipyörätraktori Fordson Major,…

Lue koko kirjoitus

Vuodesta 1943 kylässä asuneena, (poikkeuksena muutama lukukausi) olen koonnut oman ja iäkkäiden asukkaiden muistikuvien perusteella kerrontaa Salavaisten kylän ja kyläläisten elämästä. Muistelot julkaistaan neljässä osassa. OSA 3 Anttilan kotikutomo Taimi ja Eero Anttila perustivat -50-luvulla maatilansa yhteyteen kotikutomon, joka oli siihen aikaan harvinaista. Maatalouden yhteydessä he harjoittivat ryijyjen  ja erilaisten kudonnaisten valmistamista sinne kutsutulla työvoimalla.…

Lue koko kirjoitus

Vuodesta 1943 kylässä asuneena, (poikkeuksena muutama lukukausi) olen koonnut oman ja iäkkäiden asukkaiden muistikuvien perusteella kerrontaa Salavaisten kylän ja kyläläisten elämästä. Muistelot julkaistaan neljässä osassa. OSA 2 Entisajan  merkkejä Metsän riistaa on aikojen alusta riittänyt. Susiakin on joskus ollut haitaksi asti. Tiedän kylässä  olleen kolme  sudenkuopaa.  Talolan riihimuseossa on säilytetty kolmiteräistä paimenen sudentorjuntasauvaa,  muistutuksena ajoista,…

Lue koko kirjoitus

Vuodesta 1943 kylässä asuneena, (poikkeuksena muutama lukukausi) olen koonnut oman ja iäkkäiden asukkaiden muistikuvien perusteella kerrontaa Salavaisten kylän ja kyläläisten elämästä. Muistelot julkaistaan neljässä osassa. OSA 1 Lueskelin tässä  Aaro Talolan kirjoituksen entisen Karjalan pitäjän Salavaisten kylän menneisyydestä.  Aaro oli Talolan yhdeksästä sisaruksesta  nuorin.  Hänen kerrontansa perustui perittyyn muistitietoon sukunsa kylään sijoittumisesta, ja siitä alkaneesta …

Lue koko kirjoitus

Mynämäki on seurannut minua matkan varrella elämän eri vaiheissa. Olen syntyjäni nykyisestä Sastamalasta. Muistan lapsuudestani, kun mummuni ja äitini lähettivät lampaanvilloja kehrättäväksi Mynämäkeen, jotka sitten tulivat takaisin harmaana villalankana. Täällähän oli kehruutehdas. Lanka oli ohuempaa, ja se kävi konekudontaan, mutta osa villoista kehrättiin kuitenkin kotona paksummaksi langaksi, josta kudottiin sukkia ja lapasia. Meillä asui 40–50-luvun…

Lue koko kirjoitus

Olen siirtolaisperheen lapsi,sillä vanhempani Irja ja Nikolai asettuivat tälle seudulle ja tälle paikkakunnalle sotien jälkeen oman kotinsa ja kotiseutunsa pakon edessä jättäneinä, epävarmoin mielin,vieraina. Itselleni tämä on aina ollut kotiseutua, heille uusi koti. Tämä paikkakunta tarjosi vanhemmilleni työtä ja meille jälkikasvulle monet mahdollisuudet käydä koulua ja harrastaa. Voisinko olla kotonani jossain muualla? Pohdin ja vastaan,…

Lue koko kirjoitus

Olen syntynyt Paimiossa ja asunut Mynämäessä vuodesta 1985 lähtien. Opiskelin nuorena itseni puolivalmista pro gradu -tutkielmaa vaille valmiiksi äidinkielen ja kotimaisen kirjallisuuden opettajaksi. Kouluista on kuitenkin kertynyt kovin vähän työkokemusta, sillä elämänkoulu on tuonut niin paljon muita tehtäviä ja oppiläksyjä. Monenlaista työtä olen elämäni varrella tehnyt. Tällä hetkellä maatilan ja myllytöiden lisäksi myyn ja esittelen…

Lue koko kirjoitus

Jos minulla ei olisi tänä vuonna 88 vuotta täyttävää tätiäni, niin elämä olisi kyllä paljon tylsempää. Olemme molemmat syntyperäisiä mynämäkeläisiä eli ”aboriginaaleja”, kuten itse meitä kutsun. Ja aina kun näitä tätini juttuja kuuntelen, niin opin omasta ympäristöstä ”uusia vanhoja” asioita. Uusin oivallus liittyi tädin pihalla sijaitsevaan lampeen, missä mm. opin luistelemaan 70-luvun alkaessa. Tämä Nihattulan…

Lue koko kirjoitus

Anne-Maj Piispa, luokkatoverini Mynämäen Yhteiskoulusta vuosilta 1949-1954 muisteli hiljattain kouluaikojaan ja mainitsi siinä yhteydessä ensimmäisen matematiikan opettajamme Eino Ukkosen. Nimi sai säilömuistini virkistymään, ja minäkin rupesin tapailemaan opettajistani omia hyvin subjektiivisia näkemyksiäni. Ensimmäisellä luokalla ollessamme Mynämäen Yhteiskoulussa oli vain seitsemän opettajaa. Kun heistä puhuttiin, piti käyttää oppiarvoa nimen edessä. Oli siis rehtori Paasio, maisterit Alanen,…

Lue koko kirjoitus

Muutamia vuosia sitten tarkastelin Karjalan kappeliseurakunnan vihittyjen luetteloa. Huomioni kiintyi Salavaisten kylän Lassilan tyttären ja Isojoen seurakunnan papiston apulaisen vihkimisilmoitukseen 20.07.1814.  Kuinka on mahdollista, että Isojoen pappi Etelä-Pohjanmaalta löytää vaimon Karjalan Salavaisten syrjäkylästä? Papin nimi oli Anders Lundén. Hän oli tullut Isojoelle 1814 Marttilasta, missä hän oli ollut armovuoden saarnaajana vuodesta 1810. Marttilaan hän tuli…

Lue koko kirjoitus