Kalelan kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vuoloinen (myös vanhoissa lähteissä Vuoluinen). Kylän vieressä virtaa Mynäjoki. Mynäjoki on ollut edellytys asutuksen varhaiselle leviämiselle kylän alueelle. Tästä on osoituksena Mynäjoen perkauksen yhteydessä löydetty hyvin säilynyt haaparuuhi. Vuoloisten kylässä on alkuaan ollut kaksi taloa Henttula ja Rantala (myös. Räsä). Molemmat talot ovat aikanaan sijaineen Vuoloisten vanhan kylän paikalla, eli…

Lue koko kirjoitus

Kuuluin siihen viimeiseen Mynämäen Yhteiskoulun luokkaan, joka lähti 1958 jatkamaan lukiota johonkin muuhun lähiseudun kouluun, Mynämäelle tuli lukio seuraavana vuonna. Pääsin sisään Turun Normaalilyseoon, joka silloin sijaitsi Martin kaupunginosassa. Norssi on auskultointipaikka, ja aloittaessani kuudennella luokalla siellä seurasi osa Yhteiskoulua mukana: pastori Honkasalo ilmestyi auskultanttina istuskelemaan seinän vierelle kirkkohistorian tunneille. Muistan ajatelleeni että eikö näistä…

Lue koko kirjoitus

Kuka muistaa vielä, millaisia olivat Silon tai Kaunottaren vaatteet? Kyseiset tehdasompelimothan valmistivat naisten vaatteita 1980-luvun loppupuolelle asti. Päätehtaat olivat Turussa, mutta niiden lisäksi olivat tehtaat myös nykyisen Mynämäen alueella. Suomen ja Neuvostoliiton välisen clearing-kaupan ansiosta vietiin valtavia määriä niin naisten kuin miestenkin pukuja Neuvostoliittoon. Silon ja Kaunotar-Tuotteen pukuompelimot Mynämäessä valmistivat pitkiä sarjoja samaa mallia Neuvostoliittoon…

Lue koko kirjoitus

Vuosien karttuessa kokemuksia ja näkemyksiä on kertynyt aika paljon. Suurinta osaa niistä onkin mukava muistella. Pelkkään muisteluun ei kuitenkaan kannata keskittyä liiaksi – sanovat viisaammat – sillä meidän ikääntyvienkin pitäisi ylläpitää niin henkistä kuin fyysistä toimintakykyämme, mikä samalla myös parantaa elämänlaatua. Kiikkustuoliin ei siis kannata jäädä liian pitkäksi aikaa kerrallaan istumaan, vaikka se hyvältä tuntuisikin!…

Lue koko kirjoitus

Mietiskelin adventtina, onko Mynämäen kirkossa joulun kuvia? Sellaisia löytyy alttarin puuveistoksista, mutta joulunaihe on kuvattu myös Flemingin perheen epitafi- eli muistotaulussa. Taulu on sakastin oven vieressä. Tallinnalainen Tobias Heinze oli virolaiseen tapaan matkatöissä ja valmisti epitafin vuonna 1624. Taulun vasemmassa nurkassa on miniatyyri loppiaisesta ja oikeassa alanurkassa kuva joulupäivästä. Loppiaisen kolmesta tietäjästä yksi on tummapintainen.…

Lue koko kirjoitus

Muutama vuosi sitten edesmennyt Lapilan Klaus, Ihalaisten kansakoulussa minua muutaman luokan ylempänä ollut kaveri, keräsi välitunneilla joululehtien tilauksia. Klasun melko aggressiivisesta myyntitekniikasta huolimatta kauppa kävi kehnosti. Asiakaskandidaateilla kun ei ollut yleensä markkaakaan taskussaan, vaan moiset sijoitukset oli jokaisen nassikan ensin neuvoteltava vanhempiensa kanssa. Minua kiinnosti kovasti Otavan värikäs ja houkutteleva myyntiluettelo. Sen tärkeän opetuksen sain,…

Lue koko kirjoitus

Vanhan Karjalan pitäjän alueella oli sekä Mynämäen että Mietoisten talojen takamaita, joille oli perustettu eri kokoisia asumuksia. Mietoisten Ravean kartanolla oli Karjalan Suojoen kylän alueella suuret metsät, myös itse Suojoki kulki Ravean maiden läpi. Suojoessa oli pieniä koskia, joissa oli useitakin myllyjä ja sahoja. Yksi myllyistä oli Ravean mailla ja vaikka se toimikin Karjalan Suojoella,…

Lue koko kirjoitus

Osallistuin Varsinais-Suomen edustajana 8.-9.5 Kotiseutuliiton Kajaanissa pidettyyn kevätkokoukseen. Kainuuseen ja erityisesti Kajaaniin meidät toivotti tervetulleeksi KHM Helena Aaltonen Sotkamosta. Hän kertoi meille Kajaanin ja Kainuun rikkaasta historiasta sekä mm Kajaanin nimen synnystä. Tästä oli moniakin tarinoita. Joidenkin lähteiden mukaan Kajaani on saanut nimensä siitä, kun Kainuu ja koko Pohjois-Suomi liitettiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Novgorodin alueeseen,…

Lue koko kirjoitus

Tämänkertainen muistelukseni sijoittuu jonnekin 1940-luvun loppuun. Meillä oli Karjala T.l:n Salavaisissa sukulaispaikka Maunula, jota isäni täti Elina viljeli miehensä Nestorin kanssa. Heillä oli tytär Lempi, myöhemmin Repo. Äitini synnyinkoti, entinen Lassilan talon Koskelan torppa puolestaan sijaitsi Suojoella ja siellä asusti tuohon aikaan mummuni Hilma Laakso. Meiltä kotoa Kivikylästä oli Luhdan kautta Maunulaan matkaa yli kymmenen…

Lue koko kirjoitus

Kirjoitus on julkaistu Metsäpirtti meille rakas III 1 osa -teoksessa (1989). Ylimääräisten harjoitusten alkaessa olin Haminassa päin. En muista päivämäärää, milloin tulin kotiin Koselaan, mutta kohta tultuani jouduin lottatehtäviin. Kävin päivisin siinä Harjoitustalolla muonitustehtävissä. Sinä aamuna, kun sota alkoi, olin vielä sängyssä nukkumassa. Siihen ryminään heräsi kyllä herättämättä. Kiireesti vain vaatteet päälle ja ihmettelemään, mihin…

Lue koko kirjoitus