Artikkelit
Kaikki vieraskynäartikkelit aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
-
Etsin haastateltavia! Kirjoitan väitöskirjaa talvi-, jatko- ja Lapin sodan yliluonnollisiksi tulkituista sotakokemuksista ja suomalaisesta sotien uskomustarinaperinteestä.
Etsin haastateltavia! Kirjoitan väitöskirjaa talvi-, jatko- ja Lapin sodan yliluonnollisiksi tulkituista sotakokemuksista ja suomalaisesta sotien uskomustarinaperinteestä. Kerään itse koettuja, sota-aikana kuultuja ja perimätietona siirtyneitä muistoja. Olen Teihin yhteydessä, koska käsillä alkavat olla viimeiset ajat haastatella sotaveteraaneja, lottia, Karjalan evakkoja sekä Suomen laajalla kotirintamalla sodan aikana eläneitä ihmisiä. Sodat 1939 – 1945 olivat inhimillisesti katsoen herkkää…
-
PAANUKATON RAKENTAMISEN JA TERVAUKSEN PERINNE
Paanu katteena ja sen kiinnitys Suomessa on noin 160 sellaista kirkkoa, joissa on paanukatto. Ennen sahan käyttöä paanut valmistettiin todennäköisesti lohkomalla ja veistämällä. Vanhimmat Suomesta löydetyt paanufragmentit ovat 1200 – 1300 -luvuilta. Näissä paanuissa naulan kiinnityskohta oli lähellä paanun kärkeä. Varhaisempia paanuja on kiinnitetty myös puutapeilla. Vielä 1800 -luvulla paanut tehtiin veistämällä molemmin puolin ja…
-
Hevosmiehiä ja automiehiä
Mietoisten ensimmäinen auto hankittiin Aarlahden Ylistaloon. Se oli Opel vuosimallia 1913. Auto on muuten edelleen olemassa Jouko Aholan palasista kokoamana ja se kulkee Aholan pihapiirissä omin avuin. Keulalla komeilee alkuperäinen rekisterilaatta MIETOINEN 1. Kun maalaistalossa oli monenmoista kuljetettavaa, lisättiin autoon 1920-luvun lopulla avolava. Sen jälkeen Opelilla voitiin kyytiä tilan tuotteita jopa Turkuun asti. Jyrkkä Parsilanmäki…
-
Det pratar svenska i Wirmo
Det pratas svenska i Wirmo Det kom en inbjudan (för andra gången) till oss, Kafferuåtsi i Nådendal och Willnäs, att delta i Wirmoklubbens Lillajulsknytkalas på fred. den 25.11. Det gläder oss likaväl som Wirmobor att ha så varma och nära förhållanden med varandra – vi har ju ett par gemensamma ”medlemmar” också. Glöggen var utmärkt,…
-
Muistojen Bulevardilla
Muistojen bulevardilla Valtatie 8 johti 40-luvulla Mynämäen keskustan läpi. Mäenkylän ahteesta tie vei yhteiskoulun tontin laitaa kirkon ohi Nihattulan mäkeen. Tien vasemmalla puolella rinteessä oli säästöpankki. Koulun kohdalla tietä reunusti komeiden raitojen rivi, josta on vielä yksi tynkä jäljellä Mynäkukan kohdalla. Linja-autoaseman tieltä on purettu Mynälinna, upea harmaa funkkis-talo. Siellä vietettiin monet häät ja muut…
-
Kun rokki Jokisivulle tuli
Kivikyläläinen Vuotilan Heikki oli kätevä harrastelija, joka muun muassa kehitti ja vedosti itse valokuvansa ja valmisti jopa viulun. Joskus 1950-luvulla hän rakensi levysoittimen, jonka moottorina toimi polkupyörän dynamo. Muutamia levyjäkin hänellä oli ja niitä me kylän pojat käytiin Heikin kotona Koskenkorvassa kuuntelemassa. Vuonna 1955 Bill Haley & His Comets levytti maailman ensimmäisen varsinaisen rokkikappaleen Rock…
-
”Rätei ja lumpui” vai perinteisiä markkinanautintoja!
Saariston ja rannikon asukkaiden kauppa- ja purjehdusmatkat juontavat juurensa todennäköiseti jo esihistorialliselle ajalta. 1300-luvun puolivälisssä annetussa Maunu Eerikinpojan kaupunkilaissa ohjattiin kaupankäyntiä kaupunkeihin, mutta koska teitä oli vähän ja matkanteko niillä hankalaa, markkinoita alettiin siis pitää myös maaseudella, jossa ne olivatkin vuoden kohokohta. Markkinapäivää vietettiin usein suojeluspyhimyksen muistopäivänä, Mynämäellä Laurinpäivän aikaan, elokuun kymmenennen päivän tienoilla, niinkuin…
-
Mynämäelt vai Mynämäest?
Näin 9.4.2016 eli Mikael Agricolan, Coca-colan ja Suomen kielen päivänä on syytä palauttaa mieleen, kuinka Mynämäki sana taipuu:Kirjoitin tällä pastalla ko. asiasta 29.10.2012. Annan tässä kirjoituksessani nyt kirjallisesti kielikylpyä erikoisesti niille henkilöille, jotka aikaisemmissa kirjoituksissaan ovat poikenneet käsityksestäni koskien Mynämäki sanan taivutusta ja ovat lähteneet revisionistiselle tielle. Päivitettyä tietoa voivat ammentaa myös muu lukijakunta halujensa…
-
Kuka olikaan Ruusulevin Iita?
Vakka-Suomen Sanomat julkaisi vuoden 2011 lopussa muistikuviani Ruusulevin Iitasta, tummiin pukeutuneesta naisesta, jonka usein näin kulkemassa Jokisivulla 1940- ja 1950-luvuilla. Hän käveli hieman kylkimyyryä, väisteli vastaantulijoita ja jupisi jotakin kulkiessaan. Mynämäen kirkollekin asti hän käveli koko tuon kymmenen kilometrin matkan välttämättömiä asioitaan hoitaessaan eikä juuri suostunut autoon nousemaan. Iita asui Kivikylässä harmaassa töllissään Käänteentieltä Heikeläntielle…
-
Elämää Vuoloisissa
Kalelan kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vuoloinen (myös vanhoissa lähteissä Vuoluinen). Kylän vieressä virtaa Mynäjoki. Mynäjoki on ollut edellytys asutuksen varhaiselle leviämiselle kylän alueelle. Tästä on osoituksena Mynäjoen perkauksen yhteydessä löydetty hyvin säilynyt haaparuuhi. Vuoloisten kylässä on alkuaan ollut kaksi taloa Henttula ja Rantala (myös. Räsä). Molemmat talot ovat aikanaan sijaineen Vuoloisten vanhan kylän paikalla, eli…



