Maanantaisin partio, tiistaisin baletti, keskiviikkoisin viulunsoitto, torstaisin jazztanssi, viikonloppuna yleisurheiluharjoitukset tai suunnistusta. Tältä näytti harrastuskalenteri pikkutyttönä. Kaikki harrastukset olivat itse valittuja ja mieleisiä ja niitä harrastettiin leikkimielellä. Harrastuksiin pääsi helposti ilman kyytiä kotoa kävellen, pyöräillen tai potkukelkkaillen. Liisa Timosen balettikoulu aloitti toimintansa Mynämäessä ollessani ala-asteella ja oli mahtavaa päästä ammattilaisten opastukseen. Balettikoulun kevätjuhlassa saimme loistaa…

Lue koko kirjoitus

Raukkaan myllyreissu oli edessä ja sinne menijää ei oikein ollut talossa, eikä naapurissakaan, koska oli sota-aika. Myllyreissussa olisi tarvittu vahvaa miestä kantamassa viljasäkkejä. Raukkaan mylly oli ns. valssimylly, josta saatiin monipuolisempia tuotteita kuin Raimelan Kivikosken myllystä. Jälkimmäisestä saatiin kaikki eläimille tarvittavat jauhot. Kauraryynejäkin litistettiin, ne eivät kuitenkaan oikein säilyneet kauan ja olivat kovin kaunaisia (kuoria…

Lue koko kirjoitus

Hyvä vieraskynän lukija! On kunnia saada lähestyä Sinua näin joulun kynnyksellä. Elämme adventin – odotuksen aikaa. Mitä me odotamme? Olisi mielenkiintoista kuulla ihan oikeasti, mitä odotat. Lapset odottavat koulun joulujuhlaa, joululomaa, aikaa perheen kanssa, kavereiden tapaamista, sitä, että voi nukkua pitkään ja luultavasti odotuksen kärkisijoilla on joulupukki. Perheen äiti, ehkä toivot lisää tunteja vuorokauteen, selvitäksesi…

Lue koko kirjoitus

Mynämäen partiotoiminnasta löytyy internetistä vain se tieto, että 1957 perustettu Mynämäen Sissit ja 1959 perustettu Maunun Tytöt yhdistettiin 1980 ja näistä syntyi Mynämäen Maahiset. Äitini vanhojen valokuvien joukossa olleet leirikuvat saivat kiinnostukseni heräämään. Turun Partiomuseosta löytyi aika paljon tietoa Mynämäen Erätovereista. Suomalaiseen Partiotyttöliittoon hyväksyttiin 7.12.1933 Mynämäen Erätoverit. Jäseniä oli tuolloin 38, joista partiojohtajia oli 8…

Lue koko kirjoitus

Mynämäki on monelle suvusta paikka lapsuuden muistoihin palaamiselle. Mäen vanhat puut ja polut, talojen restauroidut ja rempsahtaneet huoneet saavat sinne tulijat vaipumaan helposti menneille vuosikymmenille, mille niistä me sitten kukin haluammekaan palata. Mynämäki on myös suvulle käytännöllisemmin paikka kaiken mahdollisen materian säilömiselle. Toiminta kohdentuu eritoteen osalle suvusta minun ullakolleni. Koko kesän heitä on kävellyt navetan…

Lue koko kirjoitus

Tätä kysymystä ratkomaan tuli paikkakunnalle alueen valtalehden toimittaja: Hän haastatteli keskustassa satunnaisia kulkijoita, valokuvasi heitä ja tiedusteli asiaa vielä erikseen yliopistoihmisiltä. Tämä tapahtui viime vuoden Laurin-markkinoiden aikaan.  Pian tämän jälkeen lehdessä oli isot otsikot valokuvien kera ko. asiasta  –  vailla perusteellisempaa asian taustoittamista.    Koska artikkeli mielestäni rikkoi tutkivan journalismin perusperiaatteita, kirjoitin entisenä mynämäkeläisenä vastineeni…

Lue koko kirjoitus

Olin 16-vuotias v.1944 ja olin isovanhempieni luona, äitini kotona Kuokkion kylässä. Isovanhempani, Matilda ja Frans Nurmi, olivat jo iäkkäitä siihen aikaan ja isoisä oli aika kuuro. Minä olin heitä auttamassa siihen aikaan pienen talon töissä. Tein kaikenlaisia töitä niin isoäidin kuin isoisän apulaisenakin. Heillä oli viisi lehmää ja hevonen sekä nuorta karjaa, lisäksi kaksi possua…

Lue koko kirjoitus

Mynämäki edustaa minulle kotipaikkaa, jonka nimeä aina saa selitellä. Mikä ihmeen Mynämäki? Lähdin maailmalle Mynämäeltä 20-vuotiaana ja päädyin Jyväskylän kautta Turkuun opiskelemaan suomen kieltä ja sieltä Piikkiöön, joka nykyään on osa Kaarinaa. Miten Mynämäki näyttäytyy minulle nyt? Näin aikuisena katsoo esimerkiksi Mynämäen palveluita ja sijaintia sillä silmällä, että se olisi hyvin voinut olla tämänkin lapsiperheen…

Lue koko kirjoitus

Mitä meillä oli ennen… Juhani Heinon kirjoituksessa viitattiin Mynämäen Fk-rataanNihdeisissä, joka olikin Mynämäen ainoa ympäri Suomen tunnettuseuraomistuksinen liikuntapaikka paikkakunnalla. Tuohon aikoihinkunnissa oli ominaista, että liikuntapaikat olivat seurojen perustamiaja ylläpitämiä yleensä oman talon ympärille rakennettuja liikuntatiloja ja -alueita. Kunnan ylläpitämisä sisä- jaulkoliikuntapaikkoja on myös koulujen yhteydessä. Sivukylienulkokenttiä kunnostettiin 1970 – ja 1980 luvuilla alue/vuosivauhdilla. Mynämäen kunnan…

Lue koko kirjoitus

Mynämäellä on varmaan vietetty monenlaisia häitä. Eräät niistä, erikoisemmasta päästä, olivat äitini ja isäni häät. Äitini Iris oli Vendla ja Evald Kallion kuopus, ainoa tytär. Ikäeroakin veljistä nuorimpaan oli reilut seitsemän vuotta. Ei siis ihme, että jo pienestä pitäen Iris sai tahtonsa helposti läpi, sen on voinut todeta näin jälkeen päin monesta asiasta, näistä häistäkin.…

Lue koko kirjoitus