Aarlahti
Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuunNimen norm. asu | Aarlahti |
---|---|
Nimen murreasu | ārlahti : ārlahres |
Kunta | Mietoinen |
Kylä, Kulmakunta, Talo | Aarlahti |
Karttapaikannus | 1: 10 6 |
Paikan laji | Kantatalo, kylä |
Kommenttiosa | Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (Registrum eccleside Aboensis toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. |
Rinnakkaisnimet | |
Asiakirjanimet | 1467 Arelax |
Verrattavat nimet | Alistalo, Ylistalo |
Keruukunta | MIETOINEN |
Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1964 |
Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylistaloksi ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta).
Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
Sijainti