Ero sivun ”Aarlahti” versioiden välillä
Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
}} | }} | ||
==Kommenttiosa== | ==Kommenttiosa== | ||
| − | Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. | + | Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä. |
Versio 15. syyskuuta 2010 kello 21.54
 Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI45.gif |
| Nimen norm. asu | Aarlahti |
|---|---|
| Nimen murreasu | aarlahti : aarlahres |
| Kunta | Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Aarlahti |
| Karttapaikannus | 1: 10 6 |
| Paikan laji | Kantatalo |
| Kommenttiosa | |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1964 |
 Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI46.gif |
 Kuvatiedosto: snkortti_MietoinenMI47.gif |
Kommenttiosa
Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi (ks. näitä). Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (Registrum eccleside Aboensis toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.
