Ero sivun ”Laajoki” versioiden välillä
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata. | Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata. | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala716.gif | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala716.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala717.gif | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala717.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala718.gif | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala718.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala719.gif} | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala719.gif}--> |
=== Alanen 1992 === | === Alanen 1992 === | ||
| Rivi 52: | Rivi 52: | ||
Vertaa [[Jokisivu]]. | Vertaa [[Jokisivu]]. | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiTA902.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiTA902.gif}--> |
=== Pajunen 1977 === | === Pajunen 1977 === | ||
| Rivi 68: | Rivi 68: | ||
Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lampsijärvi|Lampsijärvestä]], laskee [[Itämeri|Itämereen]]. | Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lampsijärvi|Lampsijärvestä]], laskee [[Itämeri|Itämereen]]. | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala725.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala725.gif}--> |
=== Pajunen 1976 === | === Pajunen 1976 === | ||
| Rivi 96: | Rivi 96: | ||
* [[Kuivankoski]]. | * [[Kuivankoski]]. | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala727.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala727.gif}--> |
=== Pajunen 1975 === | === Pajunen 1975 === | ||
| Rivi 112: | Rivi 112: | ||
Joki, alkaa [[Lampsinjärvi|Lampsinjärvestä]] [[Yläne]]eltä, laskee [[Karjala]]n [[Laajoki (kylä)|Laajoen]], [[Karjalankylä|Karjalan]] ja [[Salavainen|Salavaisten]] kylien halki, [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] kautta [[Mynälahti|Mynälahteen]]. | Joki, alkaa [[Lampsinjärvi|Lampsinjärvestä]] [[Yläne]]eltä, laskee [[Karjala]]n [[Laajoki (kylä)|Laajoen]], [[Karjalankylä|Karjalan]] ja [[Salavainen|Salavaisten]] kylien halki, [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] kautta [[Mynälahti|Mynälahteen]]. | ||
| − | + | <!--{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala729.gif}}--> | |
=== Pajunen 1974 === | === Pajunen 1974 === | ||
| Rivi 129: | Rivi 129: | ||
Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]], [[Salavaistenkoski]], [[Ämmänkoski]], [[Uperankoski]] ja [[Kuivakoski]]. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, [[Lassilanniemi]] hävinnyt, [[Värräistenlahti]] jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo<sub>(</sub>eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant''). | Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]], [[Salavaistenkoski]], [[Ämmänkoski]], [[Uperankoski]] ja [[Kuivakoski]]. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, [[Lassilanniemi]] hävinnyt, [[Värräistenlahti]] jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo<sub>(</sub>eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant''). | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala731.gif | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala731.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala732.gif} | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala732.gif}--> |
=== Eskola 1989 === | === Eskola 1989 === | ||
| Rivi 150: | Rivi 150: | ||
Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet [[Haaronkoski]] ja [[Hankkankoski]]. | Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet [[Haaronkoski]] ja [[Hankkankoski]]. | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiMY679.gif} | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiMY679.gif}--> |
=== Wallenius 1968 === | === Wallenius 1968 === | ||
| Rivi 167: | Rivi 167: | ||
Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain [[Laajoki (kylä)|samannnimiseen kylään]], joka sijaitsee yläjuoksun varrella [[Karjala]]n pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun <sup>x</sup>lājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. [[Heikki Ojansuu]] viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä ''lājo'') myös [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] [[Laavainen|Laavaisten kylään]] (''[[Suomen lounaismurteiden äännehistoria]]'', konsonantit, s. 69; ''[[Suomalaista paikannimitutkimusta]] I'', s. 133-134). | Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain [[Laajoki (kylä)|samannnimiseen kylään]], joka sijaitsee yläjuoksun varrella [[Karjala]]n pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun <sup>x</sup>lājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. [[Heikki Ojansuu]] viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä ''lājo'') myös [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] [[Laavainen|Laavaisten kylään]] (''[[Suomen lounaismurteiden äännehistoria]]'', konsonantit, s. 69; ''[[Suomalaista paikannimitutkimusta]] I'', s. 133-134). | ||
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI752.gif | + | <!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI752.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI753.gif | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI753.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI754.gif | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI754.gif} |
| − | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI755.gif} | + | {{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI755.gif}--> |
[[Luokka:kanta-Mynämäki]] | [[Luokka:kanta-Mynämäki]] | ||
Versio 26. joulukuuta 2012 kello 19.40
Sisällysluettelo
Nimikortit
Kumlander 1973
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājo(ès, lājokkē (illat.) |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | 1: 25/55->34/58 |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joen nimi. Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta. Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla. Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki. Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea. Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju (ks. Pukinniittu), Vasikkaniitun kulju (ks. Vasikkaniittu), Nyberginkulju (ks. Nyberg), Puurkosken kulju (ks. Puurkoski) ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää. Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski. Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras. Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin. Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Sirpa Kumlander 1973 |
Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta.
Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla.
Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki.
Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea.
Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju (ks. Pukinniittu), Vasikkaniitun kulju (ks. Vasikkaniittu), Nyberginkulju (ks. Nyberg), Puurkosken kulju (ks. Puurkoski) ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää.
Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski.
Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras.
Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin.
Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
Alanen 1992
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājoki |
| Kunta | Mynämäki, Karjala, Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | 104406: 55-50/39-35, 104403: 49-45/35-30, 104402: 46-48/29-25 |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen. Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 8307). Vrt Jokisivu. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | Jokisivu |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Timo Alanen 1992 |
Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen.
Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 8307).
Vertaa Jokisivu.
Pajunen 1977
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājokke |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Karjalankylä |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki, alkaa Yläneen Lampsijärvestä, laskee Itämereen. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1977 |
Joki, alkaa Yläneen Lampsijärvestä, laskee Itämereen.
Pajunen 1976
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājokke, lājo(es |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Suutila |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Luonnonjoki, alkaa Yläneen Heinijoen Lampsinjärvestä, laskee Mynälahteen Itämereen. Laajoessa Karjalan eteläosaan saakka seuraavat kosket: Myllykoski, Puurokosti, Tiktoe, Myllykoski, Karjalan- eli Seppälänkoski, Koskenvahe, Hevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Kuivankoski. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1976 |
Luonnonjoki, alkaa Yläneen Heinijoen Lampsinjärvestä, laskee Mynälahteen Itämereen.
Laajoessa Karjalan eteläosaan saakka seuraavat kosket:
- Myllykoski
- Puurokosti
- Tiktoe
- Myllykoski
- Karjalan- eli Seppälänkoski
- Koskenvahe eli Hevostenkoski
- Hevostenkoski
- Salavaistenkoski
- Ämmänkoski
- Kuivankoski.
Pajunen 1975
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Laajoki |
| Karttapaikannus | ? |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki, alkaa Lampsinjärvestä Yläneeltä, laskee Karjalan Laajoen, Karjalan ja Salavaisten kylien halki, Mynämäen kautta Mynälahteen. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Joki, alkaa Lampsinjärvestä Yläneeltä, laskee Karjalan Laajoen, Karjalan ja Salavaisten kylien halki, kanta-Mynämäen kautta Mynälahteen.
Pajunen 1974
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājoki : lājo(e, lājokki, lājo(es, lājokke |
| Kunta | Yläne, Karjala, Mynämäki, Mietoinen |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Jakaa Salavaisten kahtia. Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hoevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton jokìval (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea jo(eks (jokì) ja menevät jokìrantta (jokìrant). |
| Rinnakkaisnimet | Joki |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1974 |
Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Laajoki jakaa Salavaisten kylän kahtia.
Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton jokìval (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea jo(eks (jokì) ja menevät jokìrantta (jokìrant).
Eskola 1989
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājoki : lājoes |
| Kunta | Mynämäki |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Luhta |
| Karttapaikannus | 110406: 25/48 |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua. Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille. Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MYNÄMÄKI |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Saija Eskola 1989 |
Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua.
Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille.
Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski.
Wallenius 1968
| Nimen norm. asu | Laajoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | lājokì : lājoès |
| Kunta | Mietoinen, Yläne |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | |
| Karttapaikannus | 2: 1D->2D->2E->1E->1F->1: 11F->11G |
| Paikan laji | Joki |
| Kommenttiosa | Joki. Saa alkunsa Yläneen pitäjästä, laskee Mietoisten alueella mereen (Mynälahteen). Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain samannnimiseen kylään, joka sijaitsee yläjuoksun varrella Karjalan pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun xlājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. Heikki Ojansuu viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä lājo) myös Mynämäen Laavaisten kylään (Suomen lounaismurteiden äännehistoria, konsonantit, s. 69; Suomalaista paikannimitutkimusta I, s. 133-134). |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | MIETOINEN |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Aulis Wallenius 1968 |
Joki. Saa alkunsa Yläneen pitäjästä, laskee Mietoisten alueella mereen (Mynälahteen).
Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain samannnimiseen kylään, joka sijaitsee yläjuoksun varrella Karjalan pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun xlājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. Heikki Ojansuu viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä lājo) myös kanta-Mynämäen Laavaisten kylään (Suomen lounaismurteiden äännehistoria, konsonantit, s. 69; Suomalaista paikannimitutkimusta I, s. 133-134).
