Ero sivun ”Vehmalainen” versioiden välillä
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Kylässä on vanhastaan viisi kantataloa: | Kylässä on vanhastaan viisi kantataloa: | ||
| − | * [[Heiska]] | + | * [[Heiska (Vehmalainen)|Heiska]] |
* [[Kouhila]] | * [[Kouhila]] | ||
* [[Laurila]] | * [[Laurila]] | ||
Versio 26. syyskuuta 2012 kello 17.48
 Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1812.gif |
| Nimen norm. asu | Vehmalainen |
|---|---|
| Nimen murreasu | vehmlane : vehmlasis, vehmlaissi / vehmalaine : vehmalaisis |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Vehmalainen |
| Karttapaikannus | 1,2,3,4 31: 36: 5348 |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta. Kylässä vanhastaan viisi kantataloa: Heiska, Kouhila, Laurila, Markkula ja Jakki sekä Peren sotilasvirkatalo, sittemmin kantatalo. Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus vähäinen talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon. Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka. (O. Mattila 95 v.). Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat. Asukkaat vehmlastelaise / vehmalaistelaise. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Kylä Karjalan eteläosassa. Vanhat sanovat, että asutus kylään olisi tullut Vehmaalta.
Kylässä on vanhastaan viisi kantataloa:
Kylän asutus keskittynyt pienelle alueelle Haankylän ja Mynämäen-Karjalan tien ja Aulin metsätien risteysalueille. Kylän torppariasutus on vähäinen ja talot yleensä jaettu kahtia: Yli- ja Ali-Heiska, Laurila ja Väinölä, Jakki ja Kylänpää, Marko ja Ristimäki; kylän asukkaat kaikki sukua toisilleen. Mäkitupa-asutus keskittynyt Lopotinkaupunkiin kantatalojen pohjoispuolelle mäkimaastoon.
Kylässä ollut Karjalan kappelin ensimmäinen kirkko. Vehmalaisten eli Bethelinkappeli 1700-luvulla. Kylä ollut yhteistoiminnassa Haankylän kanssa, mistä kertovat mm. kylätappelut Haankylän ja Vehmalaisten välillä: sunnuntai-iltapäivisin kylien nuoret miehet tappelivat seipäillä kylien välisellä tiellä, se ryhmä hävisi, joka joutui ahdistetuksi omaan kyläänsä takaisin. Tappelua innoitettiin ivaamalla vehmalaistelaisia Kärpäsiksi, haankyläläisiä Vasikoisiksi: ja välìste kärväse pärpäsivä nī viholliseks, välìste tās tulìva hā vasìka. (O. Mattila 95 v.).
Kylän nimistöä vähentää alueen jakaantuminen muutamaan suurempaan lohkoon, joissa eri taloilla samannimiset palstat.
Asukkaat vehmlastelaise / vehmalaistelaise.
| Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1812.gif |
 Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1813.gif |
 Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1814.gif |
