Suojoki (kylä)
Sisällysluettelo
Sijainti
Kuvat
Nimikortit
| Nimen norm. asu | Suojoki |
|---|---|
| Nimen murreasu | suajoki : suajol |
| Kunta | Karjala |
| Kylä, Kulmakunta, Talo | Suojoki |
| Karttapaikannus | 1 29-31: 49-54 |
| Paikan laji | Kylä |
| Kommenttiosa | Kylä Karjalan eteläosassa. Kylässä kolme kantataloa: Henttu, Ollila ja Lassila. Kylän alue hajanainen ja kylän sisällä Mynämäen ja Mietoisten ulkopalstoja, joiden alueista ne, joita karjalalaiset asuttavat tai viljelevät tavallisesti luetaan Suojoen kylään, kuten Tiuvainen ja Suojoen alueella olevat Mynämäen Huolin alueet, osaksi Mietoisten Hietamäen alueet. Joidenkin ulkopalstojen asukkaat kuten Sydänperän Järvelän katsotaan suojokilaisiksi, mutta joidenkin ulkopalstojen asukkaatkin, maiden lisäksi, katsotaan ei mihinkään karjalalaiseen kylään kuuluviksi. Vanhemmille rajat selvemmät, ja erottelevat ulkopalstojen nimien mukaan esim. Ravean Sankari, mutta nuorempien mielestä Sankarit ovat suojokilaisia. Joskus luetaan Tallalan yksinäinen Suojoen kylään. Tallala, kuten Karppisten yksinäinen, läheisessä yhteydessä Suojokeen. Nämä alueet Karjalan keskellä, Karjalan ydinaluetta, jota toisinaan sanotaan Kirkonpiiriksi, rinnakkaisia Kalela, Laajoki ja Karjalankylä: kylien alueet käsitetään silloin virallista laajemmiksi ja jos kirkon seudulta lähdetään länteen, mennään karjala(ŋkülä)päi, pohjoiseen lājolpäi ja itään kalèlapäi. Suojoen, Tallan ja Karppisten yhtenäisyyttä kuvaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa hallinneista isännistä tunnettu ja isäntiä luonnehtiva rimpsu: taivas o sinìne, sanò Oskar Reunane, jumàlaut, sanò Karppine, semsto, sanò Henttu, ei mittä sanómist ol, sanò Olla, nī jūr, sanò Talla. (VO). Kylän kulmakuntia ovat Iso-Suojoki, joka Matomäestä etelään varsinaisten kantatalojen alue, Vähä-Suojoki, Matomäestä Suojoentietä eteenpäin luoteeseen, ja Vaivaistenlääni. Kaikki käytössä. |
| Rinnakkaisnimet | |
| Asiakirjanimet | |
| Verrattavat nimet | |
| Keruukunta | KARJALA |
| Kerääjä ja keruuvuosi | Anneli Pajunen 1975 |
Kylä Karjalan eteläosassa.
Kylässä on kolme kantataloa: Henttu, Ollila ja Lassila.
Kylän alue on hajanainen ja kylän sisällä on kanta-Mynämäen ja Mietoisten ulkopalstoja, joiden alueista ne, joita karjalalaiset asuttavat tai viljelevät tavallisesti luetaan Suojoen kylään, kuten Tiuvainen ja Suojoen alueella olevat Mynämäen Huolin alueet, osaksi Mietoisten Hietamäen alueet. Joidenkin ulkopalstojen asukkaat kuten Sydänperän Järvelän katsotaan suojokilaisiksi, mutta joidenkin ulkopalstojen asukkaatkin, maiden lisäksi, katsotaan ei mihinkään karjalalaiseen kylään kuuluviksi. Vanhemmille rajat selvemmät, ja erottelevat ulkopalstojen nimien mukaan esim. Ravean Sankari, mutta nuorempien mielestä Sankarit ovat suojokilaisia.
Joskus luetaan Tallalan yksinäinen Suojoen kylään. Tallala, kuten Karppisten yksinäinen, on läheisessä yhteydessä Suojokeen.
Nämä alueet Karjalan keskellä, Karjalan ydinaluetta, jota toisinaan sanotaan Kirkonpiiriksi, rinnakkaisia Kalela, Laajoki ja Karjalankylä: kylien alueet käsitetään silloin virallista laajemmiksi ja jos kirkon seudulta lähdetään länteen, mennään karjala(ŋkülä)päi, pohjoiseen lājolpäi ja itään kalèlapäi. Suojoen, Tallan ja Karppisten yhtenäisyyttä kuvaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa hallinneista isännistä tunnettu ja isäntiä luonnehtiva rimpsu:
- taivas o sinìne, sanò Oskar Reunane, (ks. Sydänperän Järvelän, ent. Lassilan isäntä)
- jumàlaut, sanò Karppine,
- semsto, sanò Henttu, (oli Laitilasta kotoisin)
- ei mittä sanómist ol, sanò Olla,
- nī jūr, sanò Talla. (VO).
Kylän kulmakuntia ovat
- Iso-Suojoki, joka Matomäestä etelään varsinaisten kantatalojen alue
- Vähä-Suojoki, Matomäestä Suojoentietä eteenpäin luoteeseen, ja
- Vaivaistenlääni, suurin piirtein Reunasien, Kaskisten ja Lehtisten, alueellisesti myös Metsolan lohkotilojen alueet.
Kaikki nimet käytössä.
Linkki
Suojoki; Kartta pelloista ja niityistä sekä Huovarin niitystä ynnä isojaon jakokirja ja pyykkiselitys 1791-1828
