Salavainen

Kohteesta WirmoWiki
Versio hetkellä 1. syyskuuta 2014 kello 03.59 – tehnyt Nedergard (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Sijainti

Salavainen Kansalaisen karttapaikalla

Nimikortit

Nimen norm. asu Salavainen
Nimen murreasu salàvaine : salàvaiste, salàvaist, salàvaisis, salàvaissi
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo Salavainen
Karttapaikannus ?
Paikan laji Kylä
Kommenttiosa Kylä Karjalan kunnan lounaiskolkassa. Eristynyt, hiljainen kylä, asukasluku pienenee koko ajan eikä uusi asukkaita ole tullut vuosikymmeniin. Kylässä neljä kantataloa, joista 1900-luvulla lohkaistu neljä lohkotilaa ja tupia, tontteja. Salavaisiin ajatellaan kuuluviksi myös Jutilan, Karhulan, Heikkilän ja Koiviston yksinäistalot, Vuotilan lohkotila Tallalasta, ja muiden kuntien Salavaisten lähellä olevat ulkopalstat. Salavainen jakaantuu kulmakuntiin: Kylä, Toisellapuolenjokea, Poronttee, Salavaistentakana. Yleisesti tunnetaan tarina kylän alusta (os. tod.pohjaa): kylän ensimmäisen talon perusti Pässi-kalastaja (ks. Pässi), joka noussut ennen kalaisaa Laajokea, ja muut kolme taloa Pässin pojat Hemmi, Lassi ja Antti (ks. Hemmilä, Lassila, Anttila). Salavaisissa on Ruotsin vallan aikaan ylläpidetty ruotusotilaita (esim. isojakoasiakirjoissa toistuvat maininnat: andelen i Torpan soldate åkrar; muistitieto: S. Talola 79 v.) ja näiden sotilastorpista ovat useat nykyiset lohkotilat saaneet alkunsa. Kylässä on vieläkin jäänteitä monien tupien sijaintipaikoista, pohjat‿tehti kiveist ja pistetti multta suojama enneŋko troslaattioi ol.: kivimuodostumia jäljellä. Seuraavia tupia ja sotilastorppia muisti S. Talola: salperi ol täsä lähel. suamise kohral ol lunten, se o muistet ko, lunteni poik luk papìks ja papì veljempoik, suamine, kävè küläs miäste vāttei rēramas. lintemanil ol sūtarintorp sārise kohral. nōrlunt ol küläsep, asùs tual hīvolam mās ju(arlan takan ja käve ain keväsi fültei ja vikattei trēramas. nītmä(e isä ol jossa anttilam pualel ja, rūselevistaki olen kūllu. Karjalan kappelin ja seurakunnan kirkonkirjoissa mainitaan edellisen nimisiä itsellisiä, renkejä, palvelijoita jne. esim.: Sahlberg soldattorp, s. 1791 Nousis; Lindeman, suutari s. 1833; Rosenlöf s. 1819, Niittumaa s. 1808. (ks. Gröndahlinkönsä, Palomäki, Kuivela, Toivontupa). Asukkaat salavaistelaise.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1974

Nimilippukenttien selite


Kylä Karjalan kunnan lounaiskolkassa. Eristynyt, hiljainen kylä, asukasluku pienenee koko ajan eikä uusi asukkaita ole tullut vuosikymmeniin.

Kylässä neljä kantataloa, joista 1900-luvulla lohkaistu neljä lohkotilaa ja tupia, tontteja. Salavaisiin ajatellaan kuuluviksi myös Jutilan, Karhulan, HeikkilänEpäselvä linkin kohde ja Koiviston yksinäistalot, Vuotilan lohkotila Tallalasta, ja muiden kuntien Salavaisten lähellä olevat ulkopalstat.

Salavainen jakaantuu kulmakuntiin: Kylä, Toisellapuolenjokea, Poronttee, Salavaistentakana.

Yleisesti tunnetaan tarina kylän alusta (os. tod.pohjaa): kylän ensimmäisen talon perusti Pässi-kalastaja (ks. Pässi), joka noussut ennen kalaisaa Laajokea, ja muut kolme taloa Pässin pojat Hemmi, Lassi ja Antti (ks. Hemmilä, Lassila, Anttila).

Salavaisissa on Ruotsin vallan aikaan ylläpidetty ruotusotilaita (esim. isojakoasiakirjoissa toistuvat maininnat: andelen i Torpan soldate åkrar; muistitieto: S. Talola 79 v.) ja näiden sotilastorpista ovat useat nykyiset lohkotilat saaneet alkunsa. Kylässä on vieläkin jäänteitä monien tupien sijaintipaikoista, pohjat‿tehti kiveist ja pistetti multta suojama enneŋko troslaattioi ol.: kivimuodostumia jäljellä. Seuraavia tupia ja sotilastorppia muisti S. Talola:

salperi ol täsä lähel.
suamise kohral ol lunten, se o muistet ko, lunteni poik luk papìks ja papì veljempoik, suamine, kävè küläs miäste vāttei rēramas.
lintemanil ol sūtarintorp sārise kohral.
nōrlunt ol küläsep, asùs tual hīvolam mās ju(arlan takan ja käve ain keväsi fültei ja vikattei trēramas.
nītmä(e isä ol jossa anttilam pualel ja,
rūselevistaki olen kūllu.

Karjalan kappelin ja seurakunnan kirkonkirjoissa mainitaan edellisen nimisiä itsellisiä, renkejä, palvelijoita jne. esim.: Sahlberg soldattorp, s. 1791 Nousis; Lindeman, suutari s. 1833; Rosenlöf s. 1819, Niittumaa s. 1808. (ks. Gröndahlinkönsä, Palomäki, Kuivela, Toivontupa).

Asukkaat salavaistelaise.

Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1423.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1424.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1425.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1426.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1427.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1428.gif
Kuvatiedosto: snkortti_Karjala1429.gif