Ero sivun ”Laajoki” versioiden välillä

Kohteesta WirmoWiki
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
 
(15 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
{{Nimilippu
 
{{Nimilippu
 
|NI=Laajoki
 
|NI=Laajoki
|MU=lājokì : lājo<sub>(</sub>ès, lājokkē (illat.)
+
|MU=lājokì : lājo₍ès, lājokkē (illat.)
 
|KU=Karjala
 
|KU=Karjala
 
|KA=1: 25/55->34/58
 
|KA=1: 25/55->34/58
 
|LA=Joki
 
|LA=Joki
|KO=Joen nimi. Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta. Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla. Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki. Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea. Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju (ks. Pukinniittu), Vasikkaniitun kulju (ks. Vasikkaniittu), Nyberginkulju (ks. Nyberg), Puurkosken kulju (ks. Puurkoski) ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää. Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski. Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras. Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin. Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
+
|KO=Joen nimi. Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta. Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla. Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki. Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea. Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju, Vasikkaniitun kulju, Nyberginkulju, Puurkosken kulju ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää. Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski. Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras. Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin. Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
 
|KEKU=KARJALA
 
|KEKU=KARJALA
 
|KE=Sirpa Kumlander 1973
 
|KE=Sirpa Kumlander 1973
Rivi 19: Rivi 19:
 
Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea.  
 
Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea.  
  
Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. [[kulju]]). Oli mm. [[Pukinniemen kulju]] (ks. [[Pukinniittu]]), [[Vasikkaniitun kulju]] (ks. [[Vasikkaniittu]]), [[Nyberginkulju]] (ks. [[Nyberg]]), [[Puurkosken kulju]] (ks. [[Puurkoski]]) ja [[Hiirenkulju]]. Eräs joen uimapaikka oli myös [[Ruismaanpää]].
+
Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. [[kulju]]). Oli mm. [[Pukinniemen kulju]], [[Vasikkaniitun kulju]], [[Nyberginkulju]], [[Puurkosken kulju]] ja [[Hiirenkulju]]. Eräs joen uimapaikka oli myös [[Ruismaanpää]].
  
Joen koskia olivat mm. [[Katinkoski]], [[Suutilankoski]] ja [[Puurkoski]].
+
Joen koskia olivat mm. [[Katinkoski]], [[Suutilankoski]] ja [[Puurkoski (Laajoki)|Puurkoski]].
  
[[Ruskiapaare]]n kohdalta on joen yli mennyt porras.
+
[[Ruskiapaare (Laajoki)|Ruskiapaare]]n kohdalta on joen yli mennyt porras.
  
 
Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille [[Karjaretki (Laajoki)|Karjaretkeä]] pitkin.
 
Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille [[Karjaretki (Laajoki)|Karjaretkeä]] pitkin.
Rivi 29: Rivi 29:
 
Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
 
Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala716.gif}}
+
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala716.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala717.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala718.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala719.gif}-->
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala717.gif}}
 
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala718.gif}}
 
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala719.gif}}
 
  
 
=== Alanen 1992 ===
 
=== Alanen 1992 ===
Rivi 52: Rivi 49:
 
Vertaa [[Jokisivu]].
 
Vertaa [[Jokisivu]].
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiTA902.gif}}
+
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiTA902.gif}-->
  
 
=== Pajunen 1977 ===
 
=== Pajunen 1977 ===
Rivi 68: Rivi 65:
 
Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lampsijärvi|Lampsijärvestä]], laskee [[Itämeri|Itämereen]].
 
Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lampsijärvi|Lampsijärvestä]], laskee [[Itämeri|Itämereen]].
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala725.gif}}
+
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala725.gif}-->
  
 
=== Pajunen 1976 ===
 
=== Pajunen 1976 ===
 
{{Nimilippu
 
{{Nimilippu
 
|NI=Laajoki
 
|NI=Laajoki
|MU=lājokì : lājokke, lājo<sub>(</sub>es
+
|MU=lājokì : lājokke, lājo₍es
 
|KU=Karjala
 
|KU=Karjala
 
|KY=Suutila
 
|KY=Suutila
Rivi 85: Rivi 82:
  
 
Laajoessa [[Karjala]]n eteläosaan saakka seuraavat kosket:
 
Laajoessa [[Karjala]]n eteläosaan saakka seuraavat kosket:
* [[Myllykoski]]
+
* [[Myllykoski (Myllykorpi)|Myllykoski]]
* [[Puurokosti]]
+
* [[Puurokoski]]
 
* [[Tiktoe]]
 
* [[Tiktoe]]
* [[Myllykoski]]
+
* [[Myllykoski (Suutila)|Myllykoski]]
 
* [[Karjalankoski|Karjalan-]] eli [[Seppälänkoski]]
 
* [[Karjalankoski|Karjalan-]] eli [[Seppälänkoski]]
* [[Koskenvahe]] eli [[Hevostenkoski (Karjalankylä)|Hevostenkoski]]
+
* [[Koskenvahe (Hevoskoski)|Koskenvahe]] eli [[Hevostenkoski (Karjalankylä)|Hevostenkoski]]
 
* [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]]
 
* [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]]
 
* [[Salavaistenkoski]]
 
* [[Salavaistenkoski]]
 
* [[Ämmänkoski]]
 
* [[Ämmänkoski]]
* [[Kuivankoski]].
+
* [[Kuivakoski (koski)|Kuivakoski]].
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala727.gif}}
+
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala727.gif}-->
  
 
=== Pajunen 1975 ===
 
=== Pajunen 1975 ===
Rivi 112: Rivi 109:
 
Joki, alkaa [[Lampsinjärvi|Lampsinjärvestä]] [[Yläne]]eltä, laskee [[Karjala]]n [[Laajoki (kylä)|Laajoen]], [[Karjalankylä|Karjalan]] ja [[Salavainen|Salavaisten]] kylien halki, [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] kautta [[Mynälahti|Mynälahteen]].
 
Joki, alkaa [[Lampsinjärvi|Lampsinjärvestä]] [[Yläne]]eltä, laskee [[Karjala]]n [[Laajoki (kylä)|Laajoen]], [[Karjalankylä|Karjalan]] ja [[Salavainen|Salavaisten]] kylien halki, [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] kautta [[Mynälahti|Mynälahteen]].
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala729.gif}}
+
<!--{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala729.gif}}-->
  
 
=== Pajunen 1974 ===
 
=== Pajunen 1974 ===
 
{{Nimilippu
 
{{Nimilippu
 
|NI=Laajoki
 
|NI=Laajoki
|MU=lājoki : lājo<sub>(</sub>e, lājokki, lājo<sub>(</sub>es, lājokke
+
|MU=lājoki : lājo₍e, lājokki, lājo₍es, lājokke
 
|KU=Yläne, Karjala, Mynämäki, Mietoinen
 
|KU=Yläne, Karjala, Mynämäki, Mietoinen
 
|LA=Joki
 
|LA=Joki
|KO=Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Jakaa Salavaisten kahtia. Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hoevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo<sub>(</sub>eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant'').
+
|KO=Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Jakaa Salavaisten kahtia. Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hoevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo₍eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant'').
 
|RI=Joki
 
|RI=Joki
 
|KEKU=KARJALA
 
|KEKU=KARJALA
 
|KE=Anneli Pajunen 1974
 
|KE=Anneli Pajunen 1974
 
}}
 
}}
Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lamsijärvi|Lamsijärvestä]] ([[Pyhäjärvi|Pyhäjärvestä]] lounaaseen), [[Karjala]]n [[Kolmihaara]]ssa jokeen yhtyy [[Pahojoki]]. Laajoki jakaa [[Salavainen|Salavaisten kylän]] kahtia.
+
Joki, alkaa [[Yläne]]en [[Lamsijärvi|Lamsijärvestä]] ([[Pyhäjärvi|Pyhäjärvestä]] lounaaseen), [[Karjala]]n [[Kolmihaara (Laajoki)|Kolmihaara]]ssa jokeen yhtyy [[Pahojoki (joki)|Pahojoki]]. Laajoki jakaa [[Salavainen|Salavaisten kylän]] kahtia.
  
Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]], [[Salavaistenkoski]], [[Ämmänkoski]], [[Uperankoski]] ja [[Kuivakoski]]. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, [[Lassilanniemi]] hävinnyt, [[Värräistenlahti]] jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo<sub>(</sub>eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant'').
+
Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa [[Hevostenkoski (Salavainen)|Hevostenkoski]], [[Salavaistenkoski]], [[Ämmänkoski]], [[Uperankoski]] ja [[Kuivakoski (koski)|Kuivakoski]]. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, [[Lassilanniemi]] hävinnyt, [[Värräistenlahti]] jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton ''jokìval'' (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea ''jo₍eks'' (''jokì'') ja menevät ''jokìrantta'' (''jokìrant'').
  
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala731.gif}}
+
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala731.gif}
 +
{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_Karjala732.gif}-->
 +
 
 +
=== Eskola 1989 ===
 +
{{Nimilippu
 +
|NI=Laajoki
 +
|MU=lājoki : lājoes
 +
|KU=Mynämäki
 +
|KY=Luhta
 +
|KA=110406: 25/48
 +
|LA=Joki
 +
|KO=Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua. Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille. Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski.
 +
|KEKU=MYNÄMÄKI
 +
|KE=Saija Eskola 1989
 +
}}
 +
Joki, joka kulkee [[Luhta (kulmakunta)|Luhdan kulmakunnan]] ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua.
 +
 
 +
Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille.
 +
 
 +
Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet [[Haaronkoski]] ja [[Hankkankoski]].
 +
 
 +
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MynamakiMY679.gif}-->
 +
 
 +
=== Wallenius 1968 ===
 +
{{Nimilippu
 +
|NI=Laajoki
 +
|MU=lājokì : lājoès
 +
|KU=Mietoinen, Yläne
 +
|KA=2: 1D->2D->2E->1E->1F->1: 11F->11G
 +
|LA=Joki
 +
|KO=Joki. Saa alkunsa Yläneen pitäjästä, laskee Mietoisten alueella mereen (Mynälahteen). Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain samannnimiseen kylään, joka sijaitsee yläjuoksun varrella Karjalan pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun <sup>x</sup>lājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. Heikki Ojansuu viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä ''lājo'') myös Mynämäen Laavaisten kylään (''Suomen lounaismurteiden äännehistoria'', konsonantit, s. 69; ''Suomalaista paikannimitutkimusta I'', s. 133-134).
 +
|KEKU=MIETOINEN
 +
|KE=Aulis Wallenius 1968
 +
}}
 +
Joki. Saa alkunsa [[Yläne]]en pitäjästä, laskee [[Mietoinen|Mietoisten]] alueella mereen ([[Mynälahti|Mynälahteen]]).
 +
 
 +
Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain [[Laajoki (kylä)|samannnimiseen kylään]], joka sijaitsee yläjuoksun varrella [[Karjala]]n pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun <sup>x</sup>lājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. [[Heikki Ojansuu]] viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä ''lājo'') myös [[Mynämäki|kanta-Mynämäen]] [[Laavainen (kylä)|Laavaisten kylään]] (''[[Suomen lounaismurteiden äännehistoria]]'', konsonantit, s. 69; ''[[Suomalaista paikannimitutkimusta]] I'', s. 133-134).
 +
 
 +
<!--{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI752.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI753.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI754.gif}{{Nimikorttikuva|tiedostonimi=snkortti_MietoinenMI755.gif}-->
  
 
[[Luokka:kanta-Mynämäki]]
 
[[Luokka:kanta-Mynämäki]]
 
[[Luokka:Karjala]]
 
[[Luokka:Karjala]]
 
[[Luokka:Mietoinen]]
 
[[Luokka:Mietoinen]]
 +
[[Luokka:Yläne]]
 
[[Luokka:Joet]]
 
[[Luokka:Joet]]
 +
[[Luokka:Laajoki|*]]
 +
[[Luokka:Tupla]]

Nykyinen versio 14. tammikuuta 2018 kello 14.21

Nimikortit

Kumlander 1973

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājokì : lājo₍ès, lājokkē (illat.)
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus 1: 25/55->34/58
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joen nimi. Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta. Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla. Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki. Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea. Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju, Vasikkaniitun kulju, Nyberginkulju, Puurkosken kulju ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää. Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski. Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras. Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin. Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Sirpa Kumlander 1973

Nimilippukenttien selite


Laajoki alkaa Elijärveltä Yläneen puolelta.

Joen vartta reunustavat pitkin matkaa pellot ja niityt kapeana nauhana; laajoja savikkoja vain Laajoen ja Karjalan kylien tienoilla.

Aikaisemmin joen reunamaat olivat suomaisia, tulva-aikoina vesi nousi laajalle alueelle joen rantamailla. Tästä paikalliset asukkaat uskovat nimenkin syntyneen: joki oli niin laaja leveyssuunnassaan. Toisaalta murteelle olisi ominaista lyhennys: Laajajoki > Laajoki.

Kosteuden vuoksi asutuskaan ei voinut asettua aivan joen rantamaille, vaan vähän kauemmas, vaikka asutus muuten seuraa kiinteästi jokea.

Luonnontilassaan joessa oli runsaasti kaloja ja rapuja. Samoin siinä oli lukuisia kuljuja, joita käytettiin uimapaikkoina vähäjärvisellä paikkakunnalla (ks. kulju). Oli mm. Pukinniemen kulju, Vasikkaniitun kulju, Nyberginkulju, Puurkosken kulju ja Hiirenkulju. Eräs joen uimapaikka oli myös Ruismaanpää.

Joen koskia olivat mm. Katinkoski, Suutilankoski ja Puurkoski.

Ruskiapaaren kohdalta on joen yli mennyt porras.

Joenvarsiniittyjä käytettiin heinäntekoon. Kun heinä oli saatu korjatuksi, niityt olivat kylän asukkaiden yhteisenä laidunmaana. Mitään raja-aitoja ei ollut. Karja kuljetettiin niityille Karjaretkeä pitkin.

Joen perkaus on aloitettu v. 1925. Silloin työ tehtiin mies- ja lapiovoimin. Joki on perattu kaikkiaan kolme kertaa; viimeksi 1960-luvun lopulla. Viimeiset perkaukset on suoritettu konevoimin. Silloin ovat myö hävinneet kalat, ravut ja uimapaikat. Toisaalta on saatu entisen niityn sijalle viljelyskelpoista maata.


Alanen 1992

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājoki
Kunta Mynämäki, Karjala, Mietoinen
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus 104406: 55-50/39-35, 104403: 49-45/35-30, 104402: 46-48/29-25
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen. Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 8307). Vrt Jokisivu.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet Jokisivu
Keruukunta MYNÄMÄKI
Kerääjä ja keruuvuosi Timo Alanen 1992

Nimilippukenttien selite


Joki, joka alkaa entisen Karjalan kunnan puolelta ja joka laskee Mynämäen luoteispuolen kylien halki mereen.

Vuoden 1773 rajakartassa on mainittu Lajoki äng (TMKA, Mynämäki 8307).

Vertaa Jokisivu.


Pajunen 1977

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājokì : lājokke
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo Karjalankylä
Karttapaikannus ?
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki, alkaa Yläneen Lampsijärvestä, laskee Itämereen.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1977

Nimilippukenttien selite


Joki, alkaa Yläneen Lampsijärvestä, laskee Itämereen.


Pajunen 1976

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājokì : lājokke, lājo₍es
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo Suutila
Karttapaikannus ?
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Luonnonjoki, alkaa Yläneen Heinijoen Lampsinjärvestä, laskee Mynälahteen Itämereen. Laajoessa Karjalan eteläosaan saakka seuraavat kosket: Myllykoski, Puurokosti, Tiktoe, Myllykoski, Karjalan- eli Seppälänkoski, Koskenvahe, Hevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Kuivankoski.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1976

Nimilippukenttien selite


Luonnonjoki, alkaa Yläneen Heinijoen Lampsinjärvestä, laskee Mynälahteen Itämereen.

Laajoessa Karjalan eteläosaan saakka seuraavat kosket:


Pajunen 1975

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājokì
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo Laajoki
Karttapaikannus ?
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki, alkaa Lampsinjärvestä Yläneeltä, laskee Karjalan Laajoen, Karjalan ja Salavaisten kylien halki, Mynämäen kautta Mynälahteen.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1975

Nimilippukenttien selite


Joki, alkaa Lampsinjärvestä Yläneeltä, laskee Karjalan Laajoen, Karjalan ja Salavaisten kylien halki, kanta-Mynämäen kautta Mynälahteen.


Pajunen 1974

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājoki : lājo₍e, lājokki, lājo₍es, lājokke
Kunta Yläne, Karjala, Mynämäki, Mietoinen
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Jakaa Salavaisten kahtia. Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hoevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton jokìval (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea jo₍eks (jokì) ja menevät jokìrantta (jokìrant).
Rinnakkaisnimet Joki
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1974

Nimilippukenttien selite


Joki, alkaa Yläneen Lamsijärvestä (Pyhäjärvestä lounaaseen), Karjalan Kolmihaarassa jokeen yhtyy Pahojoki. Laajoki jakaa Salavaisten kylän kahtia.

Ennen perkauksia joessa ollut Salavaisissa Hevostenkoski, Salavaistenkoski, Ämmänkoski, Uperankoski ja Kuivakoski. Salavaistenkoskessa ollut 1900-luvulla 5 myllyä. Joki perattu ensimmäisen kerran 1920-luvulla, ensimmäinen perkuupäätös vuodelta 1879 (Laa-Pahojoen perkuukertomus), perattu myös 1950- ja 1960-luvuilla: perkauksissa kosket madaltuneet, Lassilanniemi hävinnyt, Värräistenlahti jäänyt niityksi, monet rantapellot pirstoutuneet ja jokea reunustaa vielä monin paikoin tasoittamaton jokìval (jokivalli). Kyläläiset nimittävät Laajokea jo₍eks (jokì) ja menevät jokìrantta (jokìrant).


Eskola 1989

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājoki : lājoes
Kunta Mynämäki
Kylä, Kulmakunta, Talo Luhta
Karttapaikannus 110406: 25/48
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua. Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille. Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta MYNÄMÄKI
Kerääjä ja keruuvuosi Saija Eskola 1989

Nimilippukenttien selite


Joki, joka kulkee Luhdan kulmakunnan ohi. Luhdan alue onkin suurelta osin joenvarsiniittua.

Jokea pitkin on aikoinaan uitettu paljon tukkia sahoille.

Luhdan alueella Laajoessa olevat kosket ovat hävinneet suurimmaksi osaksi sotienjälkeisissä perkaus- ja oikaisutöissä. Koskenpaikat ovat olleet Haaronkoski ja Hankkankoski.


Wallenius 1968

Nimen norm. asu Laajoki
Nimen murreasu lājokì : lājoès
Kunta Mietoinen, Yläne
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus 2: 1D->2D->2E->1E->1F->1: 11F->11G
Paikan laji Joki
Kommenttiosa Joki. Saa alkunsa Yläneen pitäjästä, laskee Mietoisten alueella mereen (Mynälahteen). Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain samannnimiseen kylään, joka sijaitsee yläjuoksun varrella Karjalan pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun xlājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. Heikki Ojansuu viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä lājo) myös Mynämäen Laavaisten kylään (Suomen lounaismurteiden äännehistoria, konsonantit, s. 69; Suomalaista paikannimitutkimusta I, s. 133-134).
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta MIETOINEN
Kerääjä ja keruuvuosi Aulis Wallenius 1968

Nimilippukenttien selite


Joki. Saa alkunsa Yläneen pitäjästä, laskee Mietoisten alueella mereen (Mynälahteen).

Nimeä ei paikkakunnalla osata selittää, viitataan vain samannnimiseen kylään, joka sijaitsee yläjuoksun varrella Karjalan pitäjässä. Nähtävästi nimi on palautettavissa asuun xlājajoki, joskin on todettava, ettei joki ainakaan nykyisellään laajan määritettä ansaitse. Heikki Ojansuu viittaa paitsi em. kylään (kansankielessä lājo) myös kanta-Mynämäen Laavaisten kylään (Suomen lounaismurteiden äännehistoria, konsonantit, s. 69; Suomalaista paikannimitutkimusta I, s. 133-134).