{"id":31,"date":"2026-05-31T11:03:50","date_gmt":"2026-05-31T11:03:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/?page_id=31"},"modified":"2026-05-31T13:35:05","modified_gmt":"2026-05-31T13:35:05","slug":"kaunotar","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/kaunotar\/","title":{"rendered":"Kaunottaren tarina alkaa"},"content":{"rendered":"\n

Helsinkil\u00e4inen pariskunta Maire ja Arvo Suominen l\u00e4htiv\u00e4t vuonna 1958 tyhj\u00e4ll\u00e4 Trabant-autollaan Turkuun tarkoituksena perustaa sinne vaatetusalan yritys. Vuonna 1959 aloittikin miestenvaateliike Suominen ja pian he ostivat Olavi Uiton ja Aira Samulinin perustaman naistenvaateliike Kaunottaren (my\u00f6hemmin Oy A. Suominen-Kaunotar). Liikenimi Kaunotar on Aira Samulinin keksim\u00e4. Kolmas myym\u00e4l\u00e4, Mannerlinja perustettiin vuonna 1960.<\/p>\n\n\n\n

Vaatetuotanto alkoi myym\u00e4l\u00e4n kellarikerrokseen perustetussa ompelimossa, jonka osakkaana ja suunnittelijana oli Mairen sisko Anja Niemi<\/a>.\u00a0 Ensimm\u00e4isen oma tehdaskiinteist\u00f6 saatiin vuonna 1960, mutta se j\u00e4i pian pieneksi. Verkatehtaan tiloihin muuton j\u00e4lkeen tuotanto pystyttiin kolminkertaistamaan. Yrityst\u00e4 vet\u00e4neen Arvo Suomisen kuolema liikenneonnettomuudessa oli kova isku, mutta h\u00e4nen puolisonsa Maire jatkoi hyvin alkanutta toimintaa yhdess\u00e4 sisarensa Anjan kanssa. Maire Suominen hoiti myym\u00e4l\u00e4ketjua ja Anja Niemi toimi yrityksen toimitusjohtajana vuoteen 1973 saakka, jonka j\u00e4lkeen toimitusjohtajana jatkoi Maire Suominen.<\/p>\n\n\n\n

1970-luvulla Kaunotar-tuote Oy<\/strong> oli ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n Suomen suurin leninkitehdas. Silloin tehtaissa ty\u00f6skenteli liki 320 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1984 valmistui Turun Lausteelle uusi tehdashalli. Kuuluisia Kaunotar-takkeja ommeltiin Mustionkadulla, ja leninkej\u00e4 1973 valmistuneella ja 1983 laajennetulla Mietoisten tehtaalla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kaunotar-Tuote oli yksi alansa nykyaikaisimmista yrityksist\u00e4 Suomessa. Sen Turun tehtaalla oli yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 amerikkalaisista Gerber AM-5 kaavasarjontatietokoneista ja Mietoisten tehtaalla 1985 asennettu t\u00e4ysautomaattinen Eton ty\u00f6nkulkuj\u00e4rjestelm\u00e4. Investointien avulla yhti\u00f6 pystyi kasvattamaan tuotantom\u00e4\u00e4ri\u00e4, mik\u00e4 loi lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkoja molemmilla tehtailla ja paransi yrityksen kilpailukyky\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla. Yrityksess\u00e4 oli 1987 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 230 henkil\u00f6\u00e4, joista Mietoisissa ty\u00f6skenteli 110 ja Turussa 120, ja sen liikevaihto oli 75 miljoonaa markkaa. P\u00e4ivitt\u00e4in valmistui 550 takkia ja 1 100 leninkki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

<\/a>Kaavio vaatesuunnittelijan teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n
\n
\"Kaunotar\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsinkil\u00e4inen pariskunta Maire ja Arvo Suominen l\u00e4htiv\u00e4t vuonna 1958 tyhj\u00e4ll\u00e4 Trabant-autollaan Turkuun tarkoituksena perustaa sinne vaatetusalan yritys. Vuonna 1959 aloittikin miestenvaateliike Suominen ja pian he ostivat Olavi Uiton ja Aira Samulinin perustaman naistenvaateliike Kaunottaren (my\u00f6hemmin Oy A. Suominen-Kaunotar). Liikenimi Kaunotar on Aira Samulinin keksim\u00e4. Kolmas myym\u00e4l\u00e4, Mannerlinja perustettiin vuonna 1960. Vaatetuotanto alkoi myym\u00e4l\u00e4n kellarikerrokseen perustetussa … Jatka lukemista Kaunottaren tarina alkaa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-full-width.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-31","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":126,"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/31\/revisions\/126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.wirmo-seura.fi\/mynamaenteollisuusperinto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}