Wirmo-Seura
logo Etusivulle
*A *B  
Tapahtumat
ma 25.5. – ti 25.8. TOIMISTO
<Seuran toimisto on jälleen avoinna maanantaisin 10-14
------
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Sota-ajan Mynämäestä maailmalle
julk. 20.4.2020

Olen entinen mynämäkeläinen — jopa Kivimakasiinin tontin entinen osaomistaja. Aikanaan tunsin hyvin monilukuisen määrän sikäläisiä ja olin paikkakunnan asioista kohtuullisen hyvin perillä. Nyt tunnen vain muutaman.

Vanhempieni ansiosta oli minulla ja arkkitehdiksi valmistuneella veljelläni mahdollisuus keskikoulusta alkaen opiskella yhtaikaa kahdella eri paikkakunnalla ja valmistua ammatteihin ilman mitään velkataakkaa. Olen saanut äskettäin valmiiksi pienen omaelämänkerrallisen teoksen. Se tulee vain perhepiirin ja ehkä historiantutkimuksen käyttöön. Siinä ilmaisen suuren kiitollisuuden vanhalle koululleni eli Mynämäen Yhteiskoululle. Sen antama opillinen anti oli vähäinen, sillä sota-aika rajoitti suuresti opiskelua. Kuitenkin se antoi minulle mahdollisuuden jatko-opintoihin ja myöhemmin varsin monipuoliseen ja myös arvostettuun elämäntyöhön. Ilman paikallista koulua en sotakesänä 1941 olisi voinut mennä lähimpään keskikouluun eli käytännössä Turkuun.

Isäni Kustaa Rastimo oli poliisina Mynämäessä yli 30 vuotta. Hän kuoli vuonna 1973. Isäni oli monessa mukana. Mynämäen Osuuspankin hän hallituksen jäsenenä ja pitkäaikaisena puheenjohtajana käytännössä nosti paikkakunnan suurimmaksi. Hänen johdollaan Puhelinyhdistys siirtyi automaattiaikaan. Seurakunnan asioita hän hoiti vuosikymmeniä ollen mm. maamme viimeisiä kirkkoväärttejä. Mynämäen Yhteiskoulua hän tuki sekä kannatusyhdistyksessä että koulun johtokunnissa. Hän hoiti myös koululle lahjoitetun Mynälinnan taloutta ja ehkä ratkaisevasti vaikutti siihen, että lahjoitus aikanaan tehtiin Yhteiskoululle. Erityisen merkittävää oli hänen monipuolinen asiointiapunsa lähes kaikkien puolesta.

Äitini Augusta Rastimo oli hyvin ahkera, työpäivä päättyi vasta myöhään illalla. Meillä oli hehtaarin tontti, josta vajaa puolet oli puutarhana. Rakennuskanta oli runsas. Kiinteistö on nyt lääkäripariskunta Tuomisten omistuksessa eli Kivimakasiinin naapuri. Puutarha antoi runsaasti töitä — myös vanhempana poikana minulle. Äidille oli kunnia-asia pitää myös koristepuoli kunnossa. Oli runsaasti ruusuja, pioneja ja hiekkakäytäviä reunustavia liljoja. Hän oli myös käsistään erittäin taitava. Hän teki, mitä halusi, kun muut yleensä tyytyivät siihen mitä osasivat. Kansakoulun antamat tiedot olivat hyvin päässä tallella. Suomen kielioppi säilyi muistissa vanhuuteen saakka. Mynämäen kunta on muistanut häntä Augustankujalla. Sijaintinsa perusteella se ei voi viitata kehenkään muuhun.

Olen yrittänyt googlata tietoja Mynämäen Lotta Svärd -yhdistyksestä. Ehkä yhdistyksen arkistot jouduttiin tuhoamaan. Häpeällistä koko maallemme on, ettei Lotta Svärd -järjestöstä ole saatavilla asiallista ja totuudenmukaista selvitystä. Tieto rajoittuu nyt Wikipedian suppeaan artikkeliin.

Järjestö perustettiin 1919 ja järjestäytyi 1921. Sota-aikana se liitettiin osaksi puolustusvoimia. Lottajärjestöön kuului sota-aikana, 50.000 pikkulottaa mukaan lukien, noin 230.000 naista. Se oli maailman suurin puolustusvoimia palveleva naisjärjestö. Sodan seurauksena lottia kuoli noin 300 ja rintamatehtävissä kaatui 67 lottaa. Enimmillään lottia oli täysiaikaisessa palveluksessa 90.000. Arvion mukaan he vapauttivat 25.000 miestä rintamapalvelukseen. Lottien johtajana 15 vuoden ajan toimi Fanny Luukkonen. Hän oli sekä kotimaassaan että ulkomailla erittäin korkealle arvotettu johtaja.

Lotta-Svärd-järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944 valvontakomission määräyksestä. Järjestö ei ollut syyllinen mihinkään. Aloite lakkauttamisesta oli mitä ilmeisimmin kotimainen. Lottien varat säätiöitiin. Muiden muassa Työmaahuolto oli perustettu säätiön toimesta antamaan töitä suomalaisille naisille. Töissä oli parhaimmillaan 8.000naista. Vuoden 1952-olympialaisten muonitus ja huolto järjestettiin tämän yrityksen toimesta. Myöhemmin se myytiin Fazer-konsernille. Saadut varat käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Äitini toimi sekä Lotissa että Martoissa. Se oli varsin poikkeuksellista. Lottatyö sota-aikana vaati häneltä suurta työpanosta. Hän oli mukana sekä muonituksessa että vaatteiden valmistuksessa. Työpaikkana oli yleensä Mynälinna, kesäisin myös Lottakahvila. Se sijaitsi Apajaa vastapäätä Lankkisten tienhaarassa.

 Lottien toiminnan päätarkoitus oli toimia maanpuolustuksen hyväksi. Se oli ensisijaisesti yleishyödyllistä toimintaa. Marttojen toiminta kohdistui kotipiiriin. Se oli pienimuotoista ryhmätyötä. Marttakotien seinävaatteessa luki: "Marttojen työ kodin kaunistus on". Lottien ja Marttojen jäsenkunta ei ollut yhteneväinen. Äitini siis oli ainoa, joka oli kummankin johtokunnassa. Ehkä siitä ansiosta jo kadun nimeäminen.

 martat_352
Mynämäen Marttojen johtokunta 1930-40 -l taitteesta
Istumassa vas: Martta Juva, Lahja Raivo, Senja Krapinoja, Venda Kallio.
Seisomassa vas. Sanni Aittomaa, Augusta Rastimo, Jenny Salminen, Hilkka Siipola.

Kuvassa keskellä istuva Senja Krapinoja lienee kuvaa otettaessa ollut Mynämäen Marttojen puheenjohtaja. Eturivin naisista vasemmalla istuu Osuuspankin pitkäaikainen johtaja Martta Juva. Hänen aviomiehensä Antti Juva hoiti sota-aikana epäkiitollista kansanhuollon johtajan tehtävää. Oikealla istuva Vendla Kallio oli moniulotteinen puuhanainen. Hänen miehensä oli menestynyt pyöräkauppias Evald Kallio. Lahja Raivo alhaalla keskellä oli toimelias perheenäiti, samoin takana keskellä oleva Jenny Salminen. Hänen miehensä oli ylikonstaapeli Albert Salminen. Hilkka Siipola hoiti Lankkisissa Siipolan tilaa. Sanni Aittomaa hoiti monitoimiyritystä. Aittomailla Sannilla ja Jalmarilla - oli kauppa, kahvila, autoja ja majoitustoimintaa. Taisi Jalmarilla olla sota-aikana oma pilketehdas. Se taisi olla ensimmäinen ansiopaikkani.

 lotat_311_352
Mynämäen Lotta Svärd yhdistyksen johtokunta 1944-45
Istumassa vas: Erma Aittomaa, Lempi Junttila, Hellin Malka, Marjatta Laine, Katri Mäkilä.
Seisomassa vas: Eine Aittomaa, Irja Äyräs, ? , Eila Nuorivaara, Helvi Vehmas, Augusta Rastimo

Lotista on minun vaikeampi antaa yksityiskohtaista selvitystä. Hellin Malka keskellä Lottien pitkäaikainen puheenjohtaja - oli juuri tullut leskeksi. Nimismies Wladimir Malka kuoli vuonna 1944. Hellinin vastuulle jäi kolme juristiksi opiskelevaa poikaa. Hänen oikealla puolella istuu Yhteiskoulun opettaja Marjatta Laine. Mainittiin koulunsa pidetyimmäksi opettajaksi. En väitä vastaan. Eila Nuorivaaran mies, Kaj Nuorivaara, oli Kotiteollisuuskoulun opettajana, myöhemmin Ammattikasvatushallituksen toim. päällikkö. Taitava takoja sai taideteollisuuden valtionpalkinnon vuonna 1979. Hänellä oli kulttuuritaustaa, sillä isoisä oli satusetänä tunnettu Zacharias Topelius.

Toivon, että Wirmo-Seura hankkisi lisätietoja niin Lotista kuin Mynämäen Martoistakin. Samoin olisi suotavaa hankkia ja pitää esillä tietoja Mynämäen Yhteiskoulusta. Sota-ajan nähneitä ja kokeneita taitaa vain olla hyvin harvassa.

Peruskoulu lakkautti keskikoulun, Mynämäen Lukio on jatkanut siitä, mihin Yhteiskoulu lopetti. Lukio on valtakunnallinen julkkis ja hyvin ansioitunut oppilaitos. Sen jatkuva menestyminen kärkikoulujen joukossa on kunnioitettavaa. Yhtä vain ihmettelen. Olin yhdessä jo edesmenneen luokkatoverini Jaakko Arolan kanssa joskus vuosituhansien vaihteessa koulun jossakin suuressa vuosijuhlassa. Liekö ollut 75 vuotta? Oppilaat vastasivat vauhdikkaasta ohjelmasta ja rehtorit puhuivat. Ihmettelimme sitä, että korkeaa ikäänsä juhliva koulu näytti syntyneen noin 40-vuoden iässä. Vaikka juhlittavaan ikään kuului koko Yhteiskoulun aika, niin vain yhdessä puheenvuorossa se mainittiin. Mielestäni lukio rakentuu Yhteiskoulun perustalle. Yhteiskoulun perustaminen ja ylläpito alkuvuosina oli raskas taakka, niin henkisesti kuin taloudellisesti, siihen osallistuneille. Tiedän omien vanhempieni panoksen ja uhraukset. Siksi olen tuonut edellä Yhteiskoulun esille.

Olin innolla mukana sotilaspojissa. Sotilaspoikia, joka oli Suojeluskunnan alaosasto, oli Mynämäessä ehkä 100. Suurin osa heistä on jo kuullut viimeisen iltahuutonsa. Niin myös kohta minäkin.

Toivotan suurella kunnioituksella Wirmo-Seuralle menestystä tärkeässä kotiseututyössä.

 

* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky