Karjala

WirmoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Nimikorti

Kumlander 1973

Nimen norm. asu Karjala
Nimen murreasu karjala : karjalas, karjalā (illat.)
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus
Paikan laji Kunta
Kommenttiosa
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Sirpa Kumlander 1973

Nimilippukenttien selite


Tasasivuista kolmiota muistuttava Karjalan alue sijaitseen Laajoen ja Mynäjoen latvoilla Varsinais-Suomessa, Turun ja Porin läänissä. Itsenäinen kunta 1869-1976. Oli sitä aikaisemmin osa Mynämäen kuntaa ja liitettiin siihen uudelleen v. 1977 alusta lukien.

Erittäin rikkonainen alue: jos pinta-ala mitataan kunnan ulkoisten rajojen mukaan, saadaan pinta-alaksi yli 200 km2. Todellinen pinta-ala on kuitenkin vain 101,8 km2. Mynämäen ja Mietoisten alueita on rajojen sisällä 103 km2. Vain 5 % näistä kuuluu Mietoisiin. Vastaavasti Karjala Tl:n pikkulohkoja on ripotelty sinne tänne Mynämäen alueen sisäpuolella. Osa karjalalaisten Mynämäen tiloista lohkomista alueista on muutettu Karjalaan kuuluviksi, osa taas on jäänyt Mynämäen haltuun, vaikka sen asukkaat ovat tavallaan karjalalaisia.

Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella: kivikauden esineitä on läydetty yli 30 kpl. Nykyiset kylät (14 oman alueen kylää - Mietoisten ja Mynämäen alueet mukaanluettuna rajojen sisällä on osia 48 kylästä) ovat olleet asuttuja jo 1540-luvulla. Asukkaat ovat tulleet Mynämäeltä ja Mietoisista. Tämä käy ilmi vanhoista asiakirjoista.

Kirkonkylä ja Laajoki ovat nykyiset asutuskeskuset: suurta keskusta ei ole. Asukkaita on ollut koko 1900-luvun runsaat 1 000 henkeä: ennen 1950-luvulla alkanutta laajaa muuttoliikettä asukasluku oli suurimmillaan; nykyään asukkaita on vähän yli 1 000 henkeä.

Asutus on Laajoen soiden vuoksi hyvin suppealla vyöhykkeellä. Se alkaa kaakkoiskulmasta aluetta, jatkuu Laajoen vartta kohti pohjoista; asutuksen uloin keskittymä on Laajoen kylä. Vanhinta asutus on Mynäjoen laaksossa, aivan joen reunamilla. Laajokea ovat reunustaneet suot: siksi väestö ei ole voinut asettumaan aivan joen rantamaille.

Asukkaat: karjalalàise : karjalalàissī

Karjala-nimi on ilmeisesti virolais-lounaissuomalaista alkuperää (ks. Viljo Nissilä: Karjalan nimestä 1962). Virosta ja Lounais-Suomesta löytyy runsas Karja-nimistö jo keskiajan asiakirjoista. Kariala esiintyy lounaissuomalaisena paikannimenä v. 1565 asiakirjoissa. Täältä nimi on sittemmin kulkeutunut itäänpäin - maakunnan nimeksi. Karja-nimistö viittaa karjaan, sen paimentamiseen ja kokoamispaikkoihin.

Varsinaista vesialaa on vähän: 0,6 km2. Monet pienet vesialueet ovat hävinneet soiden ojituksen ja jokien perkaamisen yhteydessä. Peltoa pinta-alasta on yli 20 % ja metsää lähes 60 %.

Alue on erittäin maa- ja metsätalousvaltainen: yli 3/4 saa siitä toimentulonsa (1960-luvun lopulla). Teollisuutta ei ole: teollisuustuotannon bruttoarvo oli 1964 koko Varsinais-Suomen alhaisin. Siitä ei ole sittemmin kohennusta tapahtunut - pikemminkin päinvastoin: vähäinenkin itsenäinen toiminta on lopahtanut. Osa väestöstä saa tosin toimeentulonsa teollisuudesta, mutta käymällä töissä ulkopaikkakunnilla.

Maasto on ollut otollista nimenomaan karjanhoidolle (mihin nimikin siis todennäköisesti viittaa): paljon suoniittyjä, hakoja, jokiniittyjä ja vähän viljan viljelyyn soveltuvaa maata. Soiden kuivatukset ja jokien perkaustyöt ovat toki tuoneet viljanviljelyn ja puun kasvattamisen mahdolliseksi yhä laajemmilla alueilla. Karjankasvatus on vähentynyt ja viljanviljely valtaa täälläkin yhä enemmän alaa. Lampaat ja hevoset ovat saaneet väistyä tekniikan tieltä. Kehitystä jarruttaa kuitenkin pientilavaltaisuus; suuremmat tilat on lohkottu pikkutiloiksi eikä yli 40 ha:n peltoalaa läydy yhdeltäkään tilalta. Pääasiassa tiloilla on viljeltävänä alle 10 ha. Nykynäkymillä kehitys kenties vie suurempiin tilakokoihin, koska yhä harvemmat jäävät maanviljelijöiksi (osin tiedot: Suomenmaa 3, s. 112-115).

Alkuaan Karjala oli Mynämäkeen kuuluva kappeli: se perustettiin saarnahuonekuntana 1600-luvun lopulla. Eri seurakunnaksi se tuli 1906 - nyt jälleen osa Mynämäen seurakuntaa. Ensimmäisen kirkkorakennuksen paikasta oli riitaa karjalalaisten ja vehmalaisten välillä. Ensin kirkkoa alettiin rakentaa Suojoen kylään, mutta mitä päivällä rakennettiin, se yöllä kukistettiin. Arveltiin, että karjalalaiset kuljettivat öisin rakennustarpeet omaan kyläänsä, jonne he kirkon halusivat. Sinne se myös rakennettiin. Vanha kirkko oli rakennettu v. 1801; nykyinen on rakennettu v. 1869 (ks. vanha Suomenmaa, III osa).

Sijainti

Pajunen 1975

Nimen norm. asu Karjala
Nimen murreasu karjala : karjala, karjalas
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus
Paikan laji Kunta
Kommenttiosa Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt münämä(enkarjala, mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. karjalankorves, metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki. Asukkaat: karjalalaise. karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä(e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä. (KS)warning.pngMerkkijonon esitysmuoto "Pitäjä Varsinai … tè metä. (KS)" on liian pitkä.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1975

Nimilippukenttien selite



Pitäjä Varsinais-Suomessa Mynämäen pohjoispuolella, kuulunut aik. Mynämäkeen, mistä jäänyt münämä(enkarjala, mikä pej. karjalalaisten mielestä. Yl. karjalankorves, metsäseutua, vrt. Mietoinen, Mynämäki.

Asukkaat: karjalalaise.

karjala nimì tlē sīt ko ain suvìsi tuatti münämä(e ja miatosten talòje joutokarja nītul karjala. tämä o semmost vanha karjamāt, ja sit joskus mütti trenkil tai pojàl nītuŋkappala ja pirètti itè metä. (KS)


Pajunen 1974

Nimen norm. asu Karjala
Nimen murreasu karjala
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus
Paikan laji Kunta
Kommenttiosa Pitäjä, kuulunut 1670-luvulle Mynämäen kuntaan, mistä syystä ulkopaikkakuntalaiset sanovat mynämä(enkarjala, mikä koetaan halv. epämiellyttäväksi, itsenäisyyttä loukkaavaksi; käyt. usein ärsyttämismielessä. Hyvin yleisiä myö karjalankorpi, (mynämä(em)mettäkulma, (karjalam)metämpuska (esim. joku kotoisin -metämpuskist), met: Karjalassa suuria metsiä, korpea ja asutus riottautuu sinne tänne metsien keskelle. Ero Mynämäkeen ja Mietoisiin on selvä: nämä ovat entisellä merenpohjalla ja nyk. suurimmaksi osaksi laakeaa peltomaisemaa. Asukkaat: karjalalaiset.warning.pngMerkkijonon esitysmuoto "Pitäjä, kuulunu … arjalalaiset." on liian pitkä.
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi Anneli Pajunen 1974

Nimilippukenttien selite



Pitäjä, kuulunut 1670-luvulle Mynämäen kuntaan, mistä syystä ulkopaikkakuntalaiset sanovat mynämä(enkarjala, mikä koetaan halv. epämiellyttäväksi, itsenäisyyttä loukkaavaksi; käyt. usein ärsyttämismielessä. Hyvin yleisiä myö karjalankorpi, (mynämä(em)mettäkulma, (karjalam)metämpuska (esim. joku kotoisin -metämpuskist), met: Karjalassa suuria metsiä, korpea ja asutus riottautuu sinne tänne metsien keskelle. Ero Mynämäkeen ja Mietoisiin on selvä: nämä ovat entisellä merenpohjalla ja nyk. suurimmaksi osaksi laakeaa peltomaisemaa. Asukkaat: karjalalaiset.


Mattila 1936

Nimen norm. asu Karjalan T.l.
Nimen murreasu
Kunta Karjala
Kylä, Kulmakunta, Talo
Karttapaikannus
Paikan laji Kunta
Kommenttiosa
Rinnakkaisnimet
Asiakirjanimet
Verrattavat nimet
Keruukunta KARJALA
Kerääjä ja keruuvuosi M. M. Mattila 1936 /Sanastajan tiedustelu n:o 220

Nimilippukenttien selite



Kylien nimet ovat:

  1. Haankylä
  2. Vehmalaisten kylä
  3. Ketelisten kylä
  4. Kalelan kylä
  5. Wuoloisten kylä
  6. Karppisten kylä
  7. Suojoen kylä
  8. Sairisten kylä
  9. Karjalankylä
  10. Suutilan kylä
  11. Salavaisten kylä
  12. Laajoen kylä
Henkilökohtaiset työkalut