VIERASKYNÄ
Jouko Kotisalo
Rovasti
Tammisunnuntai ja ehdotus valtiosäännöksi
julk. 3.2.2018

Tammisunnuntai ja ehdotus valtiosäännöksi

Tammikuun 28.päivä sattuu tänä vuonna sunnuntaille. Oliko se sunnuntai myös sata vuotta sitten, en tiedä, mutta vapaussota alkoi tammisunnuntaina. Suojeluskuntajoukot alkoivat saamansa käskyn mukaan riisua aseista venäläissotilaita Pohjanmaalla ja Karjalassa. Vapaussota muuttui pian sisällissodaksi ja tilanne maassamme kaoottiseksi. Sodat eivät yleensä mene niin kuin ennustetaan.

Tätä mietin, kun huomasin pari viikkoa sitten Porin kirjaston esittelyhyllyssä kellastuneen vihkon. Se oli sadan vuoden ikäinen, helmikuulta 1918. Ohuen kirjasen nimenä oli ”Valtiosääntö” ja julkaisijana Suomen Kansanvaltuuskunta. Se oli kilpaileva ehdotus, millaisen Suomen pitäisi olla valtiona . Svinhufvudin senaatilla oli toisenlainen näkemys Suomesta valtiona. Ajattelin, että tästä linjastako sitä sata vuotta sitten tuli tappelu?

Vilkaisin ehdotuksesta muutaman kohdan, sillä paperi oli hauras. Oikeustoimen virkamiehillä ja hallinnon edustajilla olisi vain viiden vuoden työsuhde kerrallaan. Suhde voi kuitenkin katketa heti, jos kansa on heihin tyytymätön. Kansalaisilla olisi uskonnonvapaus, joka tarkoitti olla uskomatta tai uskoa. Kirkosta ja uskonnon harjoittamisesta ei siinä puhuttu. Jotenkin tuntui, että valtiosäännön kirjoittajilla on ollut kiire, sillä varsin ohueksi kirjanen jäi.

Johdanto oli värikästä kieltä. Kansanvaltuuskunta kehotti kansalaisia hyväksymään valtiosäännön, jos he eivät halua elää ”pankkiirikapitalistien ja rusthollareiden vallan alla”. Samalla teksti kehotti toteuttamaan ”vallankumouksen siunauksellisuutta”. Jäin ihmettelemään, kuinka siunaus-sana on tullut kirjoittajien mieleen.

Niinpä katsoin valtiosääntöehdotuksen ensimmäisiä allekirjoittajia. He olivat Kullervo Manner ja Yrjö Sirola. Muita nimiä olivat esim. O.V.Kuusinen ja E.Gylling. Kullervo Manner oli Vampulan kirkkoherran poika ja Yrjö Sirola pastorin poika Viipurista. Olikohan heidän kotipappiloissaan puhuttu siunauksesta hyvänä asiana? Sellaisena papin pojat nyt näkivät vallankumouksen, ainakin teorian tasolla.

Huonosti papin pojille sittemmin kävi. He pakenivat monen kansanvaltuuskunnan jäsenten tavoin itärajan toiselle puolelle. Molemmat menettivät henkensä Stalinin vainoissa.

Tänä vuonna tammisunnuntaina on presidentin vaalin ensimmäinen kierros. Se on rehellinen vaali ja aito valinta. Suomen tie on ollut menestystarina ilman vallankumousta. Osaamme ratkaista asiamme ilman väkivaltaa. Vakaus ja hyvinvointi ovat valtion palvelutehtävä kansalaisille. Samalla kaikkien pitäisi saada tuntea osallisuutta ja löytää paikkansa maassamme. Tällaista Suomea voisi kutsua siunauksellisuudeksi.

Jouko Kotisalo