Wirmo-Seura
logo Etusivulle
Liity jäseneksi
Vieraskynä
Wirmolainen
*A *B  
 
Etusivu
Liity jäseneksi
Toiminta
Säännöt
Tapahtumakalenteri
Vieraskynä
Saara Markkula
Jorma Rakkolainen
Jukka Gustafsson
Markus Mattila
Katja Rippstein
Katriina Fyrlund (o.s .Eerola)
Markku Karttunen
FM Satumaarit Myllyniemi
Jouko Sjöberg
Medlem i kaffe ruåtsi från Wilnäs
Reima Aaltonen
Erkki Mikkola
- Jouko Kotisalo
Marja Virpi
Anna Martelius (os. Orava)
Anna-Liisa Jäske
Taina Ukkonen (o.s. Virtanen)
Aki Laaksonen
Arja Kitola
Antti Kallio
Hanna Vänni
Evakkomuisteloita
Eeva Rintama
Sinikka Rikkilä
Hely Haapanen
Leila Pahomow
Maarit Lahtonen o.s. Peltola
Liisa-Maija Verainen
Kyösti Piispa
Anne-Maj Piispa
Tapani Kujala
Ulla Kujanpää
Paulina Grotenfelt
Tuula Nikala-Soiha
Viktoria Kulmala
Sinikka Kokko
Erkki Virpi
Timo J. Anttila
Sinikka Paulin
Huolin koulu
Reino Kairavuo
Jarkko Heino
Riikka Honkanen
Laura Päiviö-Häkämies
Seija Hihnala
Kari Mäkelä
Albert Käiväräinen
Kati Korhonen
Arja-Liisa Korhonen
Mari Krappala
Helmer Laiho
Annikki Valtanen
Anu Virpi
Tapio Kokko
Vesa Mustonen
Juhani Heino
Ilmari Aikkinen
Matti Laavainen
Perinnekäsityöpiiri
Mynämäen
teollisuusperintö
Wirmo Svenska Klubben
Wirmon Puhallinkisällit
Kivimakasiini
Myyntituotteet
Wirmolainen
Vuokrataan
Pitäjänpuku
Kotiseutuarkistot
Kotiseututietoa
Seuran historia
Logo
Palaute
Yhteystiedot
Linkit
 
*C *D  
*A *B  
Tapahtumat
* *  
* *  
* *  
* *  
Rahoittajat-kuvakimara
* *  
* *  
VIERASKYNÄ
Jouko Kotisalo
Rovasti
Sata vuotta Tarton rauhasta
julk. 6.10.2020
Koronasyksyn keskellä lähestyy Tarton rauhansopimuksen 100-vuotismerkkipäivä, jonka Suomi näyttää sivuuttavan hiljaisesti. En tiedä yhtään juhlaa tai vähintään seminaaria, joka olisi järjestetty vuosipäivän johdosta. Ehkä en ole vain sellaista huomannut. Sata vuotta sitten 14.10. Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat Tartossa keskinäisen rauhan. Paikkana oli Viron ylioppilaiden seuran talo. Allekirjoittajina olivat esim. J.K.Paasikivi, Väinö Tanner, Rudolf Walden ja Väinö Voionmaa. Vastapuolen keulahahmo oli latvialaissyntyinen kommunisti ja lehtimies Jan Berzin....
Talvisodan päättymisen 80-vuotispäivä 13.3.2020 Mynämäen srk-koti
julk. 13.3.2020
Hyvät sotiemme veteraanit, lotat, kaatuneitten omaiset, arvoisa juhlayleisö! Talvisota on ollut vaativin selviytymishaaste itsenäisyyteemme historiassa. Nuoren tasavallan itsenäisyyden menettäminen oli näet lähellä, kansan henkinen selkäranka oli koetteilla, olimme kansana yksin ja ulkovallat vain odottivat loppumme lähestymistä. Kansojen katsomossa oli runsaasti ulkomaista väkeä, kentällä pelkästään suomalaiset ja venäläiset. Kansalaisten yhteenkuuluvuus oli samanaikaisesti maassamme huipussaan, puolustustahto korkealla ja isänmaallisuus oli itsestään selvyys. Tuloksen sodasta tiedämme; siniristilippu on edelleen salossa. Suomalaisina emme muistele sotia näyttävin paraatein ja marssijoiden sotilassaappaiden nostoin, vaan hiljaisesti kiitämme rauhasta kansojen Kaitsijaa. Sota on onnettomuus, jossa kaikki vain menettävät ja kokevat tuhoa, myös voittajat. ...
Vieraita tapoja ja tuttuja perinteitä
julk. 19.12.2018
Olen miettinyt, kuinka kauan vietämme joulua perinteellisin tavoin. Monet perinteet ovat säilyneet ja pitäneet pintansa joulun vietossa. Tavat voivat säilyä, mutta selitykset ja taustat tavalle voivat jäädä tuntemattomaksi. Siksi tarvitsemme viettotapojen ympärille myös kerrontaa ja tietoa....
Viisi liputuspäivää toukokuussa
julk. 7.5.2018
Vappu on saanut nimensä alun perin pyhimys Valpurista. Katolinen pyhimyskalenteri oli keskiajan almanakka ja Valpurilla oli oma merkkipäivä. Nykyään vappu on suomalaisen työn päivä ja valkolakkisten juhlapäivä....
Tammisunnuntai ja ehdotus valtiosäännöksi
julk. 3.2.2018
Tammikuun 28.päivä sattuu tänä vuonna sunnuntaille. Oliko se sunnuntai myös sata vuotta sitten, en tiedä, mutta vapaussota alkoi tammisunnuntaina. Suojeluskuntajoukot alkoivat saamansa käskyn mukaan riisua aseista venäläissotilaita Pohjanmaalla ja Karjalassa. Vapaussota muuttui pian sisällissodaksi ja tilanne maassamme kaoottiseksi. Sodat eivät yleensä mene niin kuin ennustetaan....
Kaikki saivat lahjan jouluna
julk. 19.12.2017
Suomalainen joulu on viettotavoiltaan ja sisällöltään vielä melko yhtenäinen. Ajattelen erityisesti jouluaattoa ja joulupäivää. Useimmiten jouluumme liittyy yhdessäoloa kodissa, ateriointia, lahjojen jakoa, haudoilla kynttilän sytyttämistä ja kirkossa käyntiä. Kauppaliikkeet ovat kiinni joulupäivänä ja se on yleinen vapaapäivä. Vietämme joulua siis perinteellisesti....
Selviytyjä Suomi
julk. 4.12.2017
Satavuotiasta Suomea on tänä vuonna juhlittu monella perinteellisellä mutta myös uudella tavalla. Kansakunnan henkiin jääminen on ollut ihme maailmansotien myllerryksessä. Olemme syystä kuulleet monia kiitossanoja veteraaneille. Siniristilipun liehuminen on koskettava hetki 6.12. tänä vuonna. Haluan tuoda seuraavassa muutaman näkökulman siihen, miksi on aihetta juhlaan....
Joulun kuvat Mynämäen kirkossa
julk. 16.12.2015
Mietiskelin adventtina, onko Mynämäen kirkossa joulun kuvia? Sellaisia löytyy alttarin puuveistoksista, mutta joulunaihe on kuvattu myös Flemingin perheen epitafi- eli muistotaulussa. Taulu on sakastin oven vieressä. Tallinnalainen Tobias Heinze oli virolaiseen tapaan matkatöissä ja valmisti epitafin vuonna 1624. Taulun vasemmassa nurkassa on miniatyyri loppiaisesta ja oikeassa alanurkassa kuva joulupäivästä....
* *  
www-sivun toteutus: Sivutuuli Ky